Lapsen tarinan kirjoittaminen alkaa jo syntymästä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat avainasemassa tarjoamassa jokaiselle lapselle pääroolia hänen omassa tarinassaan. Tarinaa ei voi syntyä, jos lapsella ei ole sanoja, joilla voi ilmaista itseään.
Kieli- ja kulttuuritietoiset toimintatavat koskevat kaikkia lapsia. Kun huomioimme jokaisen perheen yksilölliset arvot ja toimintatavat, lapsi kokee tulleensa hyväksytyksi. Kun annamme lapselle sanat, hän pystyy ottamaan oman paikkansa ja saa yhteyden toisiin ihmisiin.
Kielitietoisuuden avulla kaikkialla olevasta ja kaikkeen vaikuttavasta mutta paradoksaalisesti näkymättömästä kielestä halutaan tehdä näkyvä.
"Klassinen esimerkki siitä, kuinka aivan kirjaimellisesti näemme maailman kielen läpi, ovat värit. Äkkiseltään voisi ajatella, että vihreä on vihreää ihan kaikkialla maailmassa ja ruskea ruskeaa. Joissakin kielissä kuitenkin yksi ainoa sana kattaa sekä si- nisenä että vihreänä tuntemamme värit. Silloin ne luonnollisesti myös hahmotetaan samana värinä, kenties vain sen eri sävyinä. Suomessa ruskeana tuntemaamme väriin viitataan esimerkiksi ranskan kielessä useammalla kuin yhdellä sanalla käyttöyhteyden ja hieman värisävynkin mukaan."
Kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus ja opetus tarkoittaa...
1. arvostavaa suhtautumista jokaisen lapsen ja perheen kielelliseen ja kulttuuriseen taustaan sekä valmiutta mukauttaa toimintaa siten, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään omista lähtökohdistaan
2. tietoista kielellisen ja kulttuurisen pääoman siirtämistä lapsille integroituna kaikkiin oppimistilanteisiin ja arjen kohtaamisiin, toisin sanoen jokaisen kasvattajan roolia kielen ja kulttuurin opettajana.
Tässä teoksessa kerrotaan, millaisilla konkreettisilla keinoilla voit parantaa jokaisen lapsen mahdollisuutta tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Kirjan lukuisten vinkkien avulla voit antaa lapsille joka päivä lisää välineitä kielitaidon ja kulttuurisen pääoman kehittämiseen — jotta jokaisella olisi ääni, joka kuuluu.
Kirjan on tarkoitus olla mahdollisimman käytännönläheinen mutta samalla riittävän kattava kuvaus kieli- ja kulttuuritietoisuudesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arjessa.
Havahduin siihen, että kattavaa kokonaisesitystä kieli- ja kulttuuritietoisuudesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ei oikeastaan ole. Toki kieli- ja kulttuuritietoisuutta on käsitelty tutkimuskirjallisuudessa, ja jotkut kunnat ovat julkaisseet omia materiaalejaan aiheesta varhaiskasvatuksen käyttöön. Aivan toivomani kaltaista helppotajuista ja riittävän kattavaa kokonaisesitystä aiheesta en kuitenkaan löytänyt. Näin syntyi ajatus kirjan kirjoittamisesta.
Kirjan aiheita:
Mitä kieli- ja kulttuuritietoisuus tarkoittaa?
Kielet, kulttuurit ja katsomukset läsnä arjessa
Arviointi ja osallisuus opetussuunnitelmissa
Sanaluokkia monipuolisesti
Arjen fraasit
Sanojen taivuttaminen ja johtaminen
Lastenkirjallisuus ja lukeminen
Kerrontataidot ja kuullun ymmärtäminen
Matematiikan kieli
Luova kielenkäyttö
FM Heidi Malinen työskentelee varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettajana.