Ajateltuja ajatuksia ajattelun taidoista
Maailma, yhteiskunta, työelämä ja kouluttautuminen muuttuvat kaiken aikaa. Tämän myötä kysymykset mm. siitä, millaisia valmiuksia työelämässä tarvitaan ja mitä valmiuksia pitäisi omaksua jo peruskoulussa ovat aina ajankohtaisia.
Elinikäisen oppimisen kyky on yksi tärkeimmistä tämän ja tulevan ajan taidoista. Koulutusta kehitettäessä onkin kiinnitetty viime aikoina aiempaa enemmän huomiota siihen, mitä oppiminen itse asiassa on ja millaisia ovat oppiainerajat ylittävät taidot ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiset laaja-alaisen osaamisen taidot. Ainakin ne ovat ajattelun taitoja, koska kaikki oppiminen on vahvasti kytköksissä ajatteluun eikä ole olemassa oppimista ilman ajattelua. Teos
Ajattelun taidot ja oppiminen on laadittu tästä lähtökohdasta käsin.
Teoksen lukujen alussa on kulloinkin käsiteltävänä olevan teeman ympärille laadittuja virittelykysymyksiä. Itse luvuissa tarkastellaan ajatuksia ja mahdollisuuksia, joiden pohjalta voi pohtia vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä ja opetuksen kannalta tärkeitä asioita. Lukujen lopuissa ehdotellaan ideoita kokeiltavaksi omassa opetustyössä.
Tekstit on laadittu teoksen kuuden kirjoittajan yhteistyönä. Lukija toivotaan mukaan dialogiin, joissa asioita voi tarkastella eri näkökulmista ja olla myös eri mieltä. Tietotekstiä tukevia tehtäviä on pitkin teosta, ja niiden tekemiselle on jätetty sivutilaa, mikä mahdollistaa teoksen käytön paitsi tieto- ja virike- myös tehtäväkirjana. Siellä täällä teoksessa on suositeltavaa luettavaa -sivuja, joilla vinkataan teoksia, joiden pariin hakeutua, jos jossakin luvussa käsitellyt teemat herättävät syvempää kiinnostusta.
Kaiken kaikkiaan teos on järeä tietokirja luettavaksi. Pidin erityisesti teoksen luvusta, joissa käsitellään arvioinnin ja palautteen merkitystä ajattelulle ja oppimaan oppimiselle. Arviointi on keskeistä peruskoulutuksessa, ja arvioinnin voi ainakin yrittää suunnitella edistävän myös ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja. Antoisana koin myös luvun, jossa käsitellään oppimistilanteiden jäsentämistä ja ajattelua tukevia työtapoja. Niissä tullaan lähelle opetustilanteiden arkikäytänteitä ja herätellään havainnoimaan ajattelun ja ajatteluttamisen todellisuutta ruohonjuuritasolta käsin. Teoksen yleisilme on asiallinen ja harmaa; oma lukukokemukseni olisi ollut rikkaampi ja innostuneempi, jos teoksessa olisi hyödynnetty värejä ja kuvitusta. En usko, että asiantuntijuus olisi kärsinyt, vaikka teos olisi toteutettu visuaalisesti houkuttelevammin.
Teoksessa on humaani ja yksilölähtöinen näkemys oppimisesta: oppimiselle tulee antaa tilaa ja aikaa, jokainen oppii omalla tavallaan ja oppiminen on vahvasti sidoksissa mm. ikäkausiin, motivaatioon, uskomuksiin ja muihin yksilöllisiin seikkoihin. Keskellä yläkoulun arkea tuntuu juhlalliselta ja hieman ylätasoiselta pohtia, millaisista arvoista käsin opettaminen ja oppiminen kulloinkin tapahtuu. Aina ajattelun taitojen kehittäminen ei tunnu edes mahdolliselta.
Opetussuunnitelman mukaan opetettavaa sisältöä on paljon, ja oppiainekohtaiset perustiedot on tarjoiltava peruskoululaiselle oli tämä motivoitunut puuhaan tahi ei. Aika usein tuntuu siltä, että oppitunneilla taistelee myös aikaa vastaan: mitä pitää ehtiä ennen koetta, kuinka monta oppituntia voi käyttää johonkin tiettyyn asiaan? Tunkiessa opetussuunnitelman perusteissa mainittuja keskeisiä oppiainesisältöjä viikko- ja kuukausisuunnitelmiin ei useinkaan tule pysähdyttyä ajattelemaan, mitä tämä kaikki tarkoittaa ajattelun taitojen opettamisen ja harjaannuttamisen näkökulmasta. Teemapäivät, retket ja poikkeusohjelmat "nielevät" niin ikään oppitunteja muuhun kuin aineopetukseen; yläkoulun aineenopettajana on monasti "helisemässä" ehtimisen suhteen oppiaineessaan. Kuitenkin juuri hektisessä, tiedontäyteisessä, tapahtumarikkaassa ja alati muuttuvassa arjessa ajattelun taitojen kuten tulkinnan, arvioinnin ja yhdistelyn merkitys korostuu.
Teos herätti tavoitteensa mukaisesti lukijansa ajattelemaan oppimiseen, oppimaan oppimiseen ja opettamiseen liittyviä asioita ajattelun taitojen harjaannuttamisen näkökulmasta. Oman opettamiskäsityksen puntarointi, oman merkityksellisen oppimiskokemuksen palauttaminen mieleen, oppilaan motivaation syntymisen taustavaikuttimien hahmottaminen ja opetustilan tarkastelu ajatteluun innostavan toimintakulttuurin luomisen näkökulmasta ovat hyödyllistä luettavaa. Teosta lukiessa kävi useamman kerran kyllä niinkin, että koki auts-reaktioita havaitessaan, miten väärällä tavalla ajattelun taitojen harjaannuttamisen näkökulmasta käytännön opetustilanteissa usein toimii.
Katariina Knuutinen
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Järvenpään Yhteiskoulu
Tilaa Ajattelun taidot ja oppiminen -kirjaTakaisin kirjablogi -listaukseen