Tweet

 

Digi-intoa, maistuvaa matematiikkaa ja ulko-oppia

Digiloikka ja koodaaminen kuuluvat ehdottomasti uuden opetussuunnitelman ympärille kietoutuneisiin muodikkaisiin sanoihin. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät asiat ovat synnyttäneet voimakasta keskustelua puolesta ja vastaan. Oppimisympäristöt laajenevat sekä reaalimaailmassa että virtuaalimaailmassa. Ohjelmointi on väline opettaa ajattelun taitoja ja kietoutuu mielenkiintoisella tavalla osaksi matematiikan opiskelua. Matematiikan opiskelu on puolestaan perinteisesti tuntunut olevan ”tavallisen tylsää”.

Tärkeimpiä asioita opettajan työssä on kyky herättää oppimisen nälkä.

Reseptejä ja apua tähän on onneksi tarjolla. Helmikuun kirjoitukseni ja siihen valitsemani kirjasuositukset koostan näiden päivänpolttavien teemojen ympärille.

Ajattelua herättelemään

Suosittelen:

Lauri Järvilehto: Hauskan oppimisen vallankumous
Hannele Niemi ja Jari Multisilta (toim.): Rajaton luokkahuone

Lauri Järvilehdon Hauskan oppimisen vallankumous on teos, jossa oppimisen kaveriksi otetaan teoksen nimen mukaisesti hauskuus. Lapset ovat olleet kautta aikojen leikkimisen ammattilaisia. Leikin kautta oppiminen tapahtuu luontevasti ja luovasti. Järvilehto on tarttunut teoksessaan näihin lähtökohtiin ja laajentaa oppimisen kenttää mm. kohti pelillisyyttä. Järvilehto tarkastelee oppimista ilmiönä monesta eri näkökulmasta ja herättelee lukijansa laajentamaan omaa ajatteluaan. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoutuu välineeksi oppimiselle. Järvilehdon kirjasta voi löytää myös käytännön vinkkejä vaikkapa oppimispelien maailmaan uppoutumiselle. Vinkeistä innostuneena kurkkasin, minkälaisia sovelluksia Play-kaupassa on tarjolla otsikolla” oppimispelit”. Tarjonta on runsasta. Hyvien sovellusten löytäminen vaatii aikaa ja ahkeraa aiheeseen syventymistä.

Hannele Niemen ja Jari Multisillan toimittama teos Rajaton luokkahuone valottaa mainiosti oppimisympäristön laajentamisen mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologian avulla. Teos on tehty yhteistyössä Finnable 2020 -tutkijoiden kanssa, ja siinä keskitytäänkin pohtimaan sitä, mitkä ovat tulevaisuuden avaintaitoja ja miten koulu voisi tukea lapsia ja nuoria näiden taitojen oppimisessa. Kirja avaa myös tieto- ja viestintäteknologian käytön historiaa sekä antaa paljon käyttökelpoisia vinkkejä ja ideoita siihen, miten hyödyntää sitä osana oppimista. Pidin tässäkin teoksessa siitä, että teknologia nähdään oppimisen välineenä eikä itse tarkoituksena. Tästä aiheesta on digiloikan keskiössä keskusteltu paljon ja teos on kovin ajankohtainen tämänkin vuoksi.

Matikkanälkä kasvaa syödessä

Suosittelen:
Laura Tuohilampi: Matikkanälkä
Maija Ahtee, Markku Hannula, Anu Laine, Liisa Näveri, Erkki Pehkonen ja Päivi Portaankorva-Koivisto: Iloa ongelmanratkaisuun

Matematiikka on kantanut oppiaineena mukanaan omaleimaista taakkaa ja mainetta sen tylsyydestä. Matikka on ollut oppiaine, jonka hyvin perinteistä oppituntimallia ei ole uskallettu juuri rikkoa. Ainakin nuorelle opettajalle matikan tunnit ovat kuitenkin olleet myös turvallisia ja tuttuja tietynlaisessa selkeydessään. Ne ovat olleet johdonmukaisia vetää. Intoa on joko ollut tai ei. Sitä ei ole ymmärretty välttämättä liiemmin herätellä. Laura Tuohilammen Matikkanälkä todistaa kuitenkin, että tämän ajattelumallin aika on ehdottomasti ohi. Myös matikka voi olla innostavaa ja mielenkiintoista. Matikan tunnin perinteisen kaavan rikkominen vaatii rohkeutta, mutta Tuohilampi antaa teoksessaan toimivia käytännön esimerkkejä siitä, miten pieninkin askelin asiassa voidaan lähteä etenemään. Tuohilampi tarjoilee pureksittavaa pikkunälkään, alkupaloiksi, pääruuaksi ja jälkkäriksi. Kotiin viemisiksi mukaan lähtee doggy bag. Tämän mallin mukaiset läksytkin maistuvat mielenkiintoisilta!

Matematiikassa on omasta mielestäni parhaimmillaan kyse loogisen ajattelun harjoittamisesta. Ajattelun taidot ovat laaja kokonaisuus, johon kietoutuu myös esimerkiksi ongelmanratkaisukyky. Ongelmien ja pulmien muotoon puettu matematiikka näyttäytyy mielestäni kaikkein kiinnostavimmalta. Matikkanälkä-teoksen lisäksi selkeitä suoraan oppitunneille vietäviä vinkkejä aiheeseen liittyen löytyy kirjasta Iloa ongelmanratkaisuun. Kirjassa on esitetty kaksikymmentä avointa ongelmaa. Ongelmien ratkaisemisen avuksi on annettu tehtävävinkkejä ja kerätty yhteen opettajalle hyödyllistä teoriatietoa. Ongelmien ratkaisun pariin voi uppoutua yksin, pareittain tai ryhmän kanssa. Erityisen hedelmällistä pulmien pohtiminen on yhteistoiminnallisesti. Aion ehdottomasti pitää tämän kirjan matkassani mukana opetustyössä, sillä siitä löytyvät pulmat ovat hyviä ja hyödyllisiä ”ajantappajia” tai piristäviä välikevennyksiä.

Kokeile koodia

Suosittelen:
Koululaisen ohjelmointikirja
Koodauspläjäys-tekemiskortit 7-12 v.

Koodaamisen eli ohjelmoinnin harjoittelu on yksi eniten keskustelua herättäneistä uuden opetussuunnitelman tavoitealueista. Tunteet ja tuntemukset aiheeseen liittyen ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Lopulta kyse ei kuitenkaan ole kovinkaan monimutkaisesta asiasta ja openkin oppimisen tueksi on olemassa jo paljon hyvää materiaalia. Koululaisen ohjelmointikirja on hyvä ja kattava teos, johon open kannattaa tutustua aluksi itse. Kirjassa kootaan yhteen peruskäsitteet ja tarvittava taustatieto. Uskaltaisin väittää, että tämän kirjan opit riittävät mainiosti kattamaan peruskoulun ohjelmointipolun tavoitteet.


Koodauspläjäys-puuhakortit ovat oivasti sovellettavissa monenlaiseen käyttöön. Korttien veikeä ulkoasu toimii mielenkiinnon herättäjänä ja houkuttelee tehtävien pariin.

Koululaisen ohjelmointikirjan lukemisen jälkeen on toki myös tartuttava toimeen käytännössä. Erilaisia hyviä sähköisiä materiaaleja koodaamiseen on olemassa mukavasti. Koodauspläjäys-puuhakortit ovat mielestäni piristävä lisä sähköisen työskentelyn rinnalle. Korttien avulla on mahdollista harjoitella systemaattisesti koodaamisen alkeita. Luokkatyöskentelyssä korteilla voi mainiosti rakentaa esimerkiksi erilaisia pistetyöskentelyn pisteitä. Kortteja voi myös soveltaa runsain määrin esimerkiksi vaikkapa yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Kortti silloin ja toinen tällöin sopiviin rakoihin tarjoiltuna kattaa nopeasti jo monta alaluokkien tavoitetta ohjelmoinnin opiskelussa.

Ihan pihalla:

Suosittelen:
Henna ja Matti Tampio: Ulos oppimaan! Sata ideaa ulko-opetukseen

Moni ope on varmasti ehättänyt kokea tuskaisia ja toisaalta myös toivekkaita tunteita siitä, miten uuden opetussuunnitelman myötä on tullut välillä oltua ”ihan pihalla”. Todennetuksi on varmasti tullut myös se, miten maltti on valttia ja höyryjä on hyvä välillä käydä luvan kanssa päästelemässä ulos pihalle. Tämän kirjoitukseni loppukevennyksenä suosittelenkin ehdottomasti tutustumaan Tampioiden kirjaan Ulos oppimaan! Sata ideaa ulko-opetukseen. Koulun lähiympäristö ja raitis ulkoilma ovat täynnä oppimismahdollisuuksia. Kirjan lukeminen avaa lukuisia ideoita ja ajatuksia siihen, mitä kaikkea ulkona voikaan tehdä oppimisen ja opetussuunnitelman nimissä. Myös sisäilmapulmien kanssa painiskelevat hyötyvät tästä kirjasta ja sen rohkaisevasta otteesta raittiin ilman hyötykäyttöön!


Ympäristötaiteen tekeminen on helppo ja hauska tapa vaikkapa aloittaa ulko-oppituntien pitäminen. Kuva on viime syksyn metsäretkeltä, jolloin taitavat ja taiteelliset nelosluokkalaiseni taiteilivat yhteistoiminnallisesti upeita teoksia.

Maaliskuussa minun on aika viimeistellä tämä ammattikirjallisuustestaajan pesti. Olen päättänyt ottaa viimeiseksi teemaksi työhyvinvoinnin. Arjen kiireen ja väsymyksen keskellä kun olisi syytä muistaa, että happinaamari tulee aina ensin laittaa itselle, jotta voi auttaa muita.

Aurinkoisia helmikuun päiviä kaikille teille upeille opeille ympäri Suomen!

Toivoo Anna

Takaisin ensimmäiselle sivulle>>