Tweet

Open kirjablogi - Joka opesta oikea liikkamaikka! - Tukea, ideoita ja iloa liikuntaan

Suomen kouluissa on viime vuosina todenteolla havahduttu huomaamaan liikunnan tärkeys ja koulun rooli liikunnan ilosanoman levittäjänä. Liikkuva koulu —hanke, välituntiliikunta ja toiminnallinen oppiminen ovat kaikki voimakkaasti läsnä uuden koulun arjessa. Tähän on myös tarve. Oppilaiden kunnon on todettu rapistuneen, vain harvat liikkuvat riittävästi päivä- tai viikkotasolla. Krokotiilijuoksu ja Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! -kirjojen tekijä, liikuntatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan lehtori Timo Jaakkola nostaa kirjojensa esipuheissa esille liikunnan moniulotteisen merkityksen: perusliikuntataitojen monipuolinen omaksuminen paitsi parantaa terveyttä ja luo aktiivisempaa tulevaisuutta, myös edistää oppimista. Liikunnan aikana aivoissa tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä moniin oppimista tukeviin mekanismeihin kuten tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen sekä muistiin. Tämä on jokaisen kasvattajan syytä muistaa ja näitä seikkoja molempien kirjojen ”teoriaosuudet” tuovat selkeästi ja innostavasti esille.

Olen itse luokanopettaja ja olen aina opettanut oman luokkani liikunnat, vaikka en siihen olekaan erikoistunut. Luokanopetuksessa totuus onkin, että sinun täytyy pystyä opettamaan myös sellaisia aineita, jotka eivät ole sinun ominta vahvuusaluettasi. Toki opiskelujen aikana on käyty pintariipaisu perusliikuntataidoista ja eri lajeista ja uran varrella takataskuun on kertynyt jos jonkinlaista hippaa mutta usein mielen valtaa ajatus: en kai minä taas laita niitä lapsia leikkimään WC-pönttö- tai banaanihippaa? Molemmat leikit löytyvät kyllä myös Jaakkolan kirjasta ja opettavat sinällään monia hyviä perusliikunnan taitoja, eivätkä lapset ikinä kyllästy näihin - mutta opettajana sitä kaipaisi jotakin vaihtelua. Ja tähän vaihtelun haluun Jaakkolan kirja Krokotiilijuoksu onkin erinomainen aarreaitta! Se esittelee yhteensä 234 ideaa motoristen taitojen kehittämiseksi, ikähaitarissa varhaiskasvatuksesta aikuisiin saakka.

Krokotiilijuoksussa esittelyn saavat aluksi perinteiset suomalaiset pelit ja leikit, joista kirjaa lukiessa huomaa heti unohtaneensa kokonaan tuon ja tuon. Muistatko esimerkiksi miten ollaan Askelnaattaa? Sen jälkeen pelit ja leikit on jaoteltu fiksusti liikkumistaidon, tasapainotaidon ja välineenkäsittelytaitojen mukaisiin osioihin. Tämä tukee hyvin opettajan suunnittelua. Sillä vaikka kaikki liikunta on tietenkin aina hyvästä, täytyy opettajalla olla vankka visio siitä, mitä hän leikillä tai pelillä harjaannuttaa ja miksi. Tässä tärkeässä pedagogisessa pohdinnassa avuksi on puolestaan Jaakkolan uudempi teos Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! Nimensä mukaisesti tämä teos menee syvemmälle lasten ja nuorten perusliikuntataitoihin eli juoksemiseen, hyppäämiseen, heittämiseen ja kiinni ottamiseen. Jaakkolan tärkeä muistutus on, että itse asiassa nämä ovat ne ainoat todella tärkeät taidot, joita liikunnanopetuksessa varhaiskasvatuksesta yläkouluun tulisi harjaannuttaa.

Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! käy hyvinkin seikkaperäisesti läpi kaikki neljä perusliikuntataitoa — sekä niiden mekaniikan että kehittymisen. Jokaisesta perusliikuntataidosta käydään läpi ne ydinkohdat, jotka johtavat menestyksekkääseen liikkeestä suoriutumiseen. Tämän jälkeen teoksessa esitellään erilaisia sovellusmahdollisuuksia eri-ikäisille kohderyhmille. Valmiissa tuntisuunnitelmissa on vinkattu suoraan Krokotiilijuoksun leikkeihin ja peleihin ja tämän takia nämä kaksi teosta tukevat upeasti toisiaan. Perusliikuntataitoja harjoitellaan motivoivasti, leikin, pelin ja yhteistoiminnan kautta. Yleensä oppilas ei varmasti itse huomaa taitoa edes harjoittelevansa, se tulee ikään kuin hauskan tekemisen sivutuotteena.

Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! —kirja on kirjoitettu suurella ammattitaidolla, mutta erittäin käytännönläheisesti, kuvailevasti ja selkeästi. Kirjan luettuaan osaa myös tarkkailla täysin eri tavalla oppilaiden suoriutumista oppitunneilla. Kuka ei ole vielä kehittynyt juoksussaan ikätasolleen, kuka osaa hienosti heittää yläkautta, mitä koko ryhmän täytyisi harjoitella vielä lisää.

Upeasti Jaakkola myös korostaa kirjassaan, kuinka kaikkia näitä leikkejä ja pelejä voi pelata myös ilman aikuista, välitunnilla tai koulun jälkeen. Tähän suuntaan oppilaita pitäisikin saada motivoitua.

Krokotiilijuoksun ideoita lukiessa huomaa koko ajan unohtaneensa vuosien saatossa monia upeita ja toimivia leikkejä, eivätkä ne ilman tätä kirjaa olisi varmasti sieltä aivojen perukoilta aktiiviseen käyttöön tulleetkaan. Toisena seikkana mieleen pulpahtelee uusia soveltamisideoita — itse alkuopetuksessa työskentelevänä pyrin mahdollisimman paljon sitomaan opetusta käynnissä oleviin ilmiöihin. Niinpä meidän ykkösluokassamme ollaankin tällä viikolla Aku Ankka —hippaa puiden nimillä ja aakkoshippaa opetelluilla kirjaimilla. Ja näin saadaan asioita yhdistymään ja kaikille oppitunneille lisää liikettä. Ja sitä tärkeintä, liikkumisen iloa Jaakkola muistaa myös korostaa. Sillä kukapa kiinnostuisi liikunnasta jos oppitunnin aikana ehdit kolme kertaa potkaisemaan palloon ja nekin ovat puoliksi huteja. Jaakkolan viesti on selvä: lisää perusliikuntataitoja, lisää iloa, lisää liikuntaa. Olen valmis allekirjoittamaan.

Teija Paavilainen

Takaisin kirjablogi -listaukseen>>

Tilaa Krokotiilijuoksu & Juokse, hyppää heitä! -kirjapaketti tästä>>