Vahvuuksien sanallistaminen ja tuominen arkipäivään on siis edellytys niiden tunnistamiselle itsessään. Asioiden ja tilanteiden nimeäminen, ja esimerkiksi tietoinen huomion kiinnittäminen tilanteisiin, joissa käytti vahvuuksiaan. Tästä voisi lähteä liikkeelle!
Asetin tavoitteekseni, että yksikään upea, persoonallinen viitosluokkalaiseni ei lähde vuoden päästa käsistäni yläkouluun tietämättä ydinvahvuuksiaan. Bonustoiveena olisi myös niiden vahvuuksien tunnistaminen, joissa haluaisi kehittyä, ja joita haluaisi vahvistaa. Ehkäpä myös niiden vahvuuksien tunnistaminen, joita ei koe ainakaan tällä hetkellä itselleen tärkeiksi.
Tutustuin kirjaan eräänä viikonloppuna, ja ahmin sen kertaistumalta. Teksti oli sujuvaa, helppolukuista ja innostavaa. Kirja oli täynnä käytännön esimerkkejä, joiden avulla pääsisin alkuun luokkani kanssa. Siihen olisi myös helppo palata myöhemmin hakemaan lisää harjoituksia ja vinkkejä. Vahvuuskortit olivat laadukkaita ja houkuttelevan näköisiä. Kunkin kortin takana oli juuri sopivasti tietoa vahvuudesta ja esimerkkejä sen ilmenemistilanteista. Olen ekalla luokalla vanhempainillassa käyttänyt vastaavia kortteja esittelykierroksella, eli vanhemmat ovat esitelleet lapsensa valitsemansa vahvuuden kautta ja perustelleet lyhyesti valintansa. Näin päästään yhteistyön alkuun heti positiivisessa hengessä. Toisella luokalla pyysin oppilaita nimeämään omasta mielestään heillä olevan vahvuuden, jotka vanhemmat löysivät pulpetista tullessaan. Myös tämä kierros aiheutti hilpeyttä vanhempien ihmetellessä lapsensa valintoja.
Aloitimme vahvuuslistan esittelyllä, jotta oppilaat saisivat käsityksen olemassa olevista vahvuuksista. Keräsimme taululle ominaisuuksia oppilaiden arvostamasta tai ihailemasta henkilöstä, ja mietimme mitä vahvuuksia heissä ihaillut piirteet peilaavat. Sen jälkeen kirjoitutin pienen tarinan kunkin omista 3-4:stä ydinvahvuudesta, jotta niitä saisi pohtia itsekseen ennen kuin alamme nimetä niitä julkisemmin luokassa. Aloin myös ottaa joka päivä esimerkkejä koulupäivän aikana esiintyneistä tilanteista, joissa oppilaat olivat tuoneet esille jotakin vahvuuttaan (esim. koodaustunnilla oppilas, joka osoitti johtajuutta ottamalla vastuuta muiden auttamisesta, kun he eivät päässeet tehtävässä eteenpäin.) Tai oppilas, joka osoitti rohkeutta esiintyessään suuren joukon edessä julkisesti. Sanallistin vahvuuskieltä, ja tein sitä arjen tilanteissa näkyväksi. Tämä tapa jatkuu.
Ryhmätunneilla oppilaat laativat pieniä näytelmiä tilanteista, joissa jokin antamani vahvuus esiintyy muiden arvatessa mistä mahtaa olla kyse. Vahvuuden nimeä ei saanut sanoa esityksessä suoraan. Jaoin heille 3 korttia/ryhmä, joista he keksivät tilanteet. Toteutus sai olla myös liikkuva/ paikallaan oleva patsas, josta arvasimme kyseessä olevan vahvuuden.
Seuraava suunnitelmani on alkaa tunnistaa vahvuuksia luokkakavereissa, ja poimia houkuttelevia harjoituksia kirjan tarjoamista lukemattomista vaihtoehdoista. Valitsen myös ‘viikon vahvuuden’, josta kirjoitetaan viikkotarina, eli mietitään konkreettista tilannetta, jossa on omassa elämässään huomannut tuon vahvuuden esiintyvän.
Minusta tuntuu, että vain mielikuvitus ja opettajan viitseliäisyys on rajana korttien ja kirjan käyttömahdollisuuksille! Aiheeseen perehdyttyään niitä voi soveltaa yli oppiainerajojen, joko erillisenä vahvuustuntina, tai oppiaineeseen linkitettynä. Haluamme myös tuoda huomion henkilökunnan vahvuuksiin, ja ottaa materiaalin käyttöön työyhteisön vahvuuksien huomioimisessa. Aion myös teetättää oppilailla vahvuustestin 6.lk. alussa, ja syventää aihepiirin käsittelyä edelleen.
Koska olemme kaksikielinen luokka, käsittelemme aihetta tunneilla myös englanniksi. Oppilaat oppivat arvokasta uutta sanastoa, ja osaavat tulevaisuudessa nimetä vahvuuksiaan monikielisesti! Siitä jos mistä tulee olemaan hyötyä kansainvälistyvässä maailmassamme, minne nämä tulevaisuuden osaajat suuntaavat.