Haluatko tiedon uusimmista ammattikirjoista ja tarjouksista? Tilaa uutiskirjeemme.



Kolme keskeistä tunteiden säätelyjärjestelmää



Yksinkertaistetusti ilmaistuna ihmisen aivoissa on kolme keskeistä
tunteiden säätelyjärjestelmää, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Näiden säätelyjärjestelminen tunnistaminen auttaa ymmärtämään lasten, nuorten ja aikuistenkin käytöstä.


Evoluutiobiologisesta näkökulmasta vanhin on uhkaan ja vaaraan suuntautunut järjestelmä, jonka tärkeänä tavoitteena on varmistaa suojautuminen. Kun koemme uhkaa tai vaaraa, aivojen tunnesäätelykeskus aktivoituu, mikä saa aikaan valpastumista ja monenlaisia kehon reaktioita.

Lähes automaattisesti tästä seuraa taistele tai pakene -reaktio. Ihminen joko hyökkää tai saa voimaa paetakseen. Voimakkaasta tunnereaktiosta voi seurata myös jähmettyminen tai lamaantuminen, ja siihen voi liittyä monenlaisia tunteita, kuten ahdistusta. Uhka voi olla psyykkinen tai fyysinen ja todellinen ulkoinen vaara, mutta joskus myös mielikuvat, ajatukset tai tulkinnat voivat toimia uhkaavina ärsykkeinä.

Toinen tärkeä tunnesäätelyyn vaikuttava järjestelmä on mielihyvään ja saavuttamiseen suuntautunut systeemi. Tarkoituksena on tuottaa myönteisiä tunteita, jotka motivoivat, palkitsevat ja auttavat muun muassa löytämään voimavaroja. Toisilla tämä järjestelmä on aktiivisempi ja voimakkaampi kuin muilla. He ovat erityisen palkkiohakuisia. Heillä on korostunut halu mielihyvään, ja he pyrkivät hakemaan voimakkaita ärsykkeitä ja ottavat herkästi riskejä. Tätä järjestelmää kutsutaan myös palkkio- ja mielihyväverkostoksi. Verkosto kehittyy nopeasti nuoruusiässä, minkä vuoksi nuoret ovat monesti erityisen palkkiohakuisia.

Kolmas järjestelmä on yhteyteen pyrkivä, turvallisuuden kokemukseen ja rauhoittumiseen suuntautunut systeemi. Ihmisellä on tarve liittyä ja kiintyä toiseen. Yhteyteen pyrkivän systeemin aktivoituessa koetaan tyyntymistä, rauhaa, lohtua ja turvaa. Tätä järjestelmää ja siihen iittyviä aivoalueita ja hermoverkostoja kutsutaan myös mentalisointiverkostoksi, ja se tukee muiden ihmisten mielen, ajatusten, tunteiden ja aikomusten ymmärtämistä.

Lähde: Riikka Riihonen — Minna Koskinen — Mira Piitulainen (kuv.)
Kuinka kiukku kesytetään?
Lasten aggressiokasvatus

TILAA KIRJA TÄSTÄ.


Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.