Tweet

Miten bongata lapsen ja nuoren luonteenvahvuuksia?

Luonteenvahvuudet ovat niitä taitoja, joiden avulla onnistumme, yllämme parhaimpaamme ja saavutamme tavoitteitamme. Luonteenvahvuudet ovat muokkautuvia, eri piirteistä koostuvia kimppuja. Ne kehittyvät ja voimistuvat, kun niitä käytetään. Ne ovat opittavia ja opetettavia. Miten luonteenvahvuuksia voi tunnistaa ja kehittää?

Helli hyvää

Aloita hyvän huomaaminen tuomalla aktiivisesti ja tietoisesti vahvuussanoja osaksi omaa puhettasi kasvatus- ja ohjaustyössä. Mieti, missä pienissä arjen mikrohetkissä voit huomata lapsen käytöksessä vahvuuden piirteitä. Kun huomaat rohkeutta, itsesäätelyä tai vaikkapa ystävällisyyttä, nappaa siitä kiinni. Sanallista näkemääsi toimintaa vahvuuskielellä, jolloin annat lapselle rikkaampaa ja monipuolisempaa palautetta.

Opeta hyvää

Vahvuuksille rakentuvaa sanastoa käyttämällä annamme välittävän viestin jokaiselle lapselle. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapset oppivat oman luonteensa vahvuuksista, sitä helpompi on myös kohdata elämän haasteita. Oman luonteensa taitoihin tutustuminen antaa kokemuksen, että minä olen arvokas ja minulla on paljon toimivia puolia. Jokainen kohtaaminen on myös mahdollisuus opettaa lapsille taitoja, ja
parhaiten se tapahtuu oman esimerkin ja vahvistavan kielen avulla.

Opeta taitoa ottaa hyvää vastaan

Vahvuusbongaus on mahdollisuus opettaa lapsille ja nuorille taitoa spontaanisti antaa toisille hyvää palautetta turhia ujostelematta, olipa kysymys arjesta tai juhlasta, tutuista tai tuntemattomista, kodista tai koulusta. Erityisen tärkeää on oppia suhtautumaan kannustavaan ja positiiviseen palautteeseen luonnollisesti, turhia kursailematta ja siihen pieneksi hetkeksi jopa antautuen.

Mitä vahvuusbongaus on?

1. Jokaisen lapsen tasavertaista arvostamista ja keskittymistä siihen, missä lapsi on kyvykäs ja taitava.

2. Vahvasti kasvun asenteeseen nojaavaa.

3. Oppimisen ja kehityksen kuvaamista arvostavasti ja realistisesti.

4. Kasvatus- ja opetustyön suuntaamista kohti lapsen yksilöllisiä vahvuusalueita ja näiden vahvuuksien käyttämisen tukemista.

5. Tuen tarpeiden ja haasteiden tunnistamista ja ymmärtämistä.

6. Sen tutkimista, mikä onnistuneissa hetkissä oli arvokasta lapsen toiminnassa hänen mielestään, näiden tekijöiden tunnistamista ja näkyväksi tekemistä sanallistamalla ja dokumentoimalla.

7. Tavoite, että lapselle ja aikuisille syntyy jaettu ymmärrys toimivista puolista, joiden varaan oppimista voi rakentaa myös tulevaisuudessa ja joita voi kehittää edelleen monipuolisesti.

8. Kasvuvahvuuksien ymmärtämistä ja niiden kehittämiseen ja kasvuun tukevien toimintamallien suunnittelemista ja toteuttamista.


Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara — Kaisa Vuorinen
Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas
PS-kustannus, 2. painos 2018


TILAA KIRJA TÄSTÄ.