Tweet

MATIKKANÄLKÄ

Matikkanälkä yllätti minut lukijana heti ensimmäisten sivujen myötä. Kirja on nimittäin tyyliltään hyvin erilainen kuin kuvittelin. Odotin perinteistä matematiikan opetuksen opasta, mutta sainkin eteeni huomattavasti moniulotteisemman, pohdiskelevan teoksen, jossa vinkkien jakamisen sijaan myös rohkeasti ravistellaan lukijaa pohtimaan matematiikan opiskelun mielekkyyttä. Kirjan kirjoittaja Laura Tuohilampi herättelee tarjoamaan matematiikkaa herkullisessa muodossa. Persoonallinen kirjoitustyyli ja vertauskuvat keittiömaailmaan tulevat lukemisen myötä nopeasti tutuiksi. Teos on syntynyt Tuohilammen väitöskirjan sekä opettajaopiskelijoille tarkoitettujen demojen ja luentojen pohjalta.

Kirjoittaja mainitsee johdannossa kirjoittaneensa kirjan jokaiselle matematiikkaa opettavalle ja erityisesti matematiikkaa vieroksuville. En kuulu jälkimmäiseen ryhmään, sillä olen aina pitänyt matematiikasta. En tarkalleen ottaen muista, kuulunko heihin, joille matematiikkaa tarjoiltiin koulussa ”kuivana pullana” vai heihin, jotka saivat herkullisen aterian, mutta muistan, että minusta matematiikan opiskelussa palkitsevinta oli, ja on edelleen, oivaltamisen ilo. Opettajana kuitenkin olen törmännyt moniin oppilaisiin, joiden mielestä matematiikka on kaukana ilosta ja oivaltamisesta. Nämä oppilaat asettavat aina opettajalle ammatillisen haasteen, sillä minulla on velvollisuus yrittää näyttää heille matematiikasta jotain innostavaa ja onnistumisen arvoista.

Kirjassa annetaan vinkkejä erilaisten opetustuokioiden toteuttamiseen. Opetukseen tarkoitetut ideat muodostuvat hauskasti nimetyistä osista: pikkunälkä, alkupala, pääruoka, jälkkäri ja doggy-bag. Pikkunälät ja alkupalat nimensä mukaisesti herättelevät ruokahalua, pääruoka on oppimisaktiviteetti, jonka parissa vietetään enemmän aikaa, ja jälkkärin tarkoitus on jättää jälkeensä hyvä fiilis tunnin päätteeksi. Doggy-bag sisältää tietysti kotitehtävät, jotka voivat olla esimerkiksi tunnilla harjoitellun asian etsimistä arjesta, edellisen tunnin työskentelyn itsearviointia tai vaikkapa selvittää miten vanhemmat tai tuttavat tarvitsevat matematiikkaa työssään. Vinkit ovat tarkoitettu peruskouluikäisille ja lukiolaisillekin. Opettajan on kirjan esimerkkien kautta helppo keksiä uusia sovelluksia eri sisältöihin ja luokka-asteille.

Vaikka teoksen runkona toimivat erilaiset tarjoilut opetusideoiden muodossa, se ei kuitenkaan missään nimessä ole pelkkä vinkkipankki. Ydin on ehdottomasti muussa pohdinnassa, joka on sujuvasti ujutettu kulkemaan mukana läpi koko kirjan. Pidin erityisesti siitä, että kirjoittaja haastaa lukijaansa ajattelemaan matematiikan opetusta ja tarkastelemaan sitä kriittisesti. Erityisesti pistin merkille sen, että Tuohilampi ottaa esille opetussuunnitelman ja vertaa sitä rohkeasti matematiikan oppikirjoihin. Hän toteaa, että keskimäärin kolmannes matematiikan oppikirjan kappaleista riittäisi kattamaan ne asiat, jotka opetussuunnitelmaan on kirjattu. Ei siis ihme, että opettaja kokee kiireen tunnetta, jos hän ajattelee, että jokainen aukeama olisi tarkoitus saada täytettyä. Tästä ajatuksesta onkin hyvä päästää irti — ”opetussuunnitelma olkoon punainen lankamme”-mantraa on syytä toistella itselleen riittävän usein, jotta uskaltaisi rohkeasti tehdä pedagogisia ratkaisuja orjallisen kirjantäyttämisen sijaan.

Matikkanälkä antaa hyvät eväät pohtia etenkin omaa suhdettaan matematiikkaan sekä miettiä uusia näkökulmia matematiikan opetukseen. Matematiikkaa on kaikkialla ja sitä voi tuoda esille monipuolisesti. Suosittelen Matikkanälkä-teosta jokaiselle, joka kaipaa uusia tuulia matematiikan opetukseen tai ylipäätään pohtii matematiikan opettamisen mielekkyyttä työssään.

Suvi Kallionkieli
KM, erityisluokanopettaja
Herttuan koulu, Pori


Tilaa Matikkanälkä-kirja

Takaisin kirjablogi -listaukseen>>