Tweet

Mikä oppilaita motivoi?

Oppijat ovat jaettavissa herkkyyden ja muutosvalmiuksiensa suhteen kolmeen ryhmään.

Ei-sensitiiviset voikukat oppivat ja menestyvät kaikissa oppimisympäristöissä. Tulppaanit ovat hieman voikukkia sensitiivisempiä. Sen sijaan orkideaoppilaille hyvä yhteensopivuus oppimismotivaation ja oppimisympäristön kanssa on tärkeää. Hyvässä ympäristössä he kukoistavat, mutta haasteellisessa oppimisympäristössä he kuihtuvat. Orkideaoppilaat voivat kuitenkin hyötyä eniten uusista oppimismotivaatiota lisäävistä interventioista.

Uusi oppimismotivaatioteoria tuokin esille, kuinka tärkeää on kannustaa ja rohkaista uusiin haasteisiin tarttumiseen, yrittämiseen ja yhteisponnisteluihin.

Miten oppilas oppii ja suoriutuu koulussa ja minkälaisia kouluun ja opiskeluun liittyviä valintoja hän tekee, vaikuttaa olennaisella tavalla se, mistä asioista ja minkälaisista tehtävistä hän on kiinnostunut ja mitkä asiat hän kokee itselleen tärkeiksi ja oman tulevaisuutensa kannalta hyödyllisiksi.

Kiinnostus on tärkeä osa oppimista

Kun on kiinnostunut opiskeltavasta aiheesta, sen oppii paremmin ja opiskelun parissa viihtyy. Vaikkapa matematiikassa pärjäämisen ja matemaattiselle alalle hakeutumisen taustalla saattaa olla oppilaan kiinnostus matematiikkaan tai sen kokeminen tärkeäksi ja hyödylliseksi.

Toisaalta myös se on olennaista, mitkä tehtävät oppilas kokee aikaa vieviksi, rasittaviksi tai muita mahdollisuuksiaan rajoittaviksi. Oppilaiden käyttämät ajattelu- ja toimintatavat vaikuttavat selkeästi heidän kouluun sopeutumiseensa ja siten koulumenestykseen.

Oppilailla, jotka odottavat epäonnistuvansa ja välttelevät haasteiden kohtaamista joko aktiivisesti tai passiivisesti, on todennäköisesti myös negatiivinen asenne opiskelua kohtaan, he menestyvät heikosti ja he alisuoriutuvat kykyihinsä nähden.

Negatiivisten ajattelu- ja toimintatapojen käyttö voi johtaa pitkään jatkuessaan kouluun sopeutumisen ongelmien lisäksi moniin muihinkin pulmiin, kuten ulkoiseen ongelmakäyttäytymiseen ja epäonnistumiseen sosiaalisessa sopeutumisessa. Sen sijaan optimistiset ja tehtävään keskittyvät strategiat johtavat akateemisten taitojen kehittymiseen ja koulumenestykseen.

Kasvun ajattelutapa

Oppilaat eroavat toisistaan siinä, uskovatko he voivansa kehittää perusominaisuuksiaan vai eivät. Onnistuminen vahvistaa uskoa itseen, innostaa ja kannustaa yrittämään ja kokeilemaan siipiään yhä haastavammissa tilanteissa.

Kasautuvat epäonnistumiset jollain alueella puolestaan murtavat pala palalta omaa kokemusta pystyvyydestä ja itsenäisesti pärjäämisestä. Tällaiset tunteet ja kokemukset saavat monenlaisia ilmiasuja koulutyössä: yksi eristäytyy ja vetäytyy mahdollisimman huomaamattomaksi, toinen haaveilee omissa maailmoissaan, kolmas touhuaa levottomana käsillä olevien tavaroiden kanssa, neljäs esiintyy liioitellun rempseästi ja rehvakkaasti ja viides häiriköi ja saa kiukkupuuskia.

Motivaation ja oppimisen kehityksessä on kaksi keskeistä herkkyysvaihetta

Ensimmäinen herkkkysvaihe oppimisessa on varhaislapsuus ja koulun aloitus. Toinen herkkyyskausi on nuoruus. Nuoruus on sekä haaste että mahdollisuus motivaation, oppimisen ja vastuun kehittymiselle.

Aivojen alueet, jotka ovat erityisesti plastisia, liittyvät itse- ja yhteissäätelyn kehittymiseen. Uusi neuropsykologinen tutkimus osoittaa, että aivojen plastisuus jatkuu pitkälle toiseen vuosikymmeneen. Oppimismotivaatio on opittavissa ja se kehittyy nimenomaan nuoruudessa.


Lähde: Katariina Salmela-Aro (toim.)
Motivaatio ja oppiminen
PS-kustannus, 2018

TILAA KIRJA TÄSTÄ.