Tweet

Miten opitaan tehokkaasti? Kahdeksan tapaa aivotutkija Minna Huotilaisen Näin aivot oppivat -kirjasta:

Nykyaikainen aivotutkimus ja oppimistutkimus ovat vertailleet oppimisen eri menetelmiä. Monet tehokkaiksi todetut menetelmät ovat todella yksinkertaisia ja hyvin tunnettuja. Niiden hyödyntäminen taitaa olla jo rutiinia käytännön opetustyössä, ja niiden opettaminen oppijoille on myös helposti mahdollista. Ne eivät ole oppimisen vallankumous vaan perinteistä, perusteltua oppimisen ja opettamisen osaamista.

1. Oppiminen kannattaa hajauttaa useille päiville

Tiedämme, että tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin yöllä tai päiväunen aikana. Jos aiot käyttää tietyn asian opiskeluun vaikkapa viisi tuntia, on viisasta jakaa tuo aika usealle eri päivälle. Jos opiskelet puoli tuntia tai tunnin päivässä, seuraavana yönä aivoillasi on hyvää aikaa rakentaa muistijälkiä opitusta.

2. Testaaminen on tehokas oppimisen keino

Tutkijat ovat havainneet, että testaaminen auttaa muistamaan asian paremmin kuin jos lukemiseen ja testiin käytetty aika olisi käytetty pelkkään lukemiseen. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että kun testaamme itseämme, palautamme muistista mieleen asioita, jolloin myös aktivoimme muistijälkiä.

3. Miten ja miksi asiat toimivat juuri niin kuin ne toimivat?

Nämä ovat oppimisen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Etsi miksi-kysymyksiin vastauksia siitä materiaalista, jota opiskelet. Kun hahmotat mielessäsi laajoja kokonaisuuksia, taustoitat opittavaa asiaa ja pohdit, miksi asiat menevät tietyllä tavalla ja mitä niiden taustalla on, aktivoit uusia muistijälkiä aivan eri tavoin kuin vain kertaamalla tai testaamalla.

4. Vaihtele opittavien asiakokonaisuuksien välillä äläkä opiskele liian pitkään samaa asiaa

Tämän neuvon soveltaminen ei ole ihan helppoa. Toisaalta tutkimuksissa on havaittu, että opiskelu sopivissa palasissa ja opiskeltavan asian vaihtaminen toiseen on kannattavampi opiskelustrategia kuin se, että opiskellaan vain yhtä ja samaa asiaa.

5. Konkreettiset arkielämän esimerkit

Esimerkkejä on usein opetusmateriaaleissa, ja oppijat voivat itse keksiä uusia esimerkkejä. Esimerkkien pohtiminen auttaa aktivoimaan muistijäljet paremmin osaksi muuta muistiverkostoa ja auttaa siten muistamaan paremmin.

6. Monet tiedon vastaanottamisen ja työstämisen kanavat

Esimerkiksi sekä näköaistia kuvien avulla että kuuloaistia puhumalla — parhaassa tapauksessa voi vielä yhdistää nämä kaksi. Jos opeteltava materiaali on pelkkää tekstiä, siitä kannattaa piirrellä myös kuvia, tai jos opeteltavana on vain kuvallista materiaalia, sitä voi pukea sanoiksi ja kuvailla aivan omin sanoin.

7. Lorut ja laulut

Tällainen toiminta hyödyntää ihmisen muistin rytmisiä ja tarinallisia ominaisuuksia ja sopii hyvin sellaisten asioiden oppimiseen, joista on tarkoitus tulla osa aivan päivittäin käytettävää tietoa.

8. Paikkamuisti

Paikkamuistia voidaan hyödyntää laajojen asiakokonaisuuksien oppimisessa. Ajatellaanpa, että opittavana sisältönä olisi solu. Soluun liittyvät tiedot kannattaisi silloin sijoittaa paikkaan, joka on tuttu, vaikkapa nuoren omaan huoneeseen. Testissä oppilas astuu mielessään omaan huoneeseensa ja ajattelee katselevansa ympärilleen. Eri alueilla sijainneet asiat on helpompi muistaa, sillä oman huoneen kartta on tuttu.

Lähde: Minna Huotilainen — Näin aivot oppivat (PS-kustannus, 2019)

Lähde mukaan aivotutkimuksen jännittävään palapelin kokoamiseen!

Aivotutkimus on viime aikoina kehittynyt suurin harppauksin, ja nykyään sitä voidaan soveltaa myös kasvatustieteen alueella.

Kirjan luettuasi et enää katso oppijaa samoin silmin, vaan ajattelet opetusta, oppimisen tapoja, tiloja ja menetelmiä myös uudesta, aivotutkimuksen näkökulmasta käsin.

TILAA TÄSTÄ.