Kaikkein ratkaisevin tekijä on ihminen
Erityisopettajana olen kiinnostunut kaikesta, mikä liittyy oppilaiden tukemiseen läpi haasteiden. Puukarin, Lappalaisen ja Kuorelahden toimittamassa teoksessa
Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena, pureudutaan oppimisen ongelmien toteamisesta aina käytännön sovellusten esittelemiseen. Teos tuo selkeästi esille tärkeitä käsitteitä tämän päivän koulumaailmasta. Sosioemotionaaliset taidot ja erityisesti kouluun kiinnittyminen ovat äärimmäisen tärkeitä käsitteitä, jotka jokaisen opettajan tulisi ymmärtää kenties merkityksillisimpinä teemoina lapsen ja nuoren koulutuspolulla kulkemisessa. Ilman näitä oppilaan on vaikea löytää vahvuuksia ja motivaatiota opiskeluun.
Oppimisvaikeuksisten oppilaiden yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen korostuvat, koska peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen opintovaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet. Tähän aiheeseen perehdytään teoksessa melko yleisellä tasolla, mutta meille opettajille niin tuttujen vaikeuksien esille tuominen muistuttaa meitä jatkuvasta tuen tarpeesta. Lukivaikeuden vaikutukset ymmärretään opiskelussa mielestäni hyvin ja niiden kompensoimiseen saa tarvittaessa pääsääntöisesti riittävästi tukea. Matematiikan oppimisvaikeus kenties tunnistetaan nykyään jo paremmin, mutta väitän, että sen haasteisiin saa edelleen vähemmän tukea kuin lukemisen ja kirjoittamisen taitojen puutteisiin. Kuitenkin on tutkitusti osoitettu ja teoksessa vahvasti esitetty, että matematiikan oppimisen pulmat vaikuttavat kouluttautumiseen lukutaidon puutteita enemmän! Tähän seikkaan olisi syytä saada muutos koulumaailmassamme, jotta syrjäytymisen riskejä saadaan pienennettyä. Miten paljon sinun koulussasi panostetaan matematiikan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn tai kuntouttamiseen? Sitä on hyvä pohtia, kun mietitään tuen jakautumista. Kuten kirjassa todetaan, tulisi kaikenlaisten oppimisvaikeuksien ja oppimisen haasteiden tehokas tukeminen yhdessä yksilöllisen ohjauksen kanssa alkaa mahdollisimman varhain ja kestää riittävän pitkään. Tämän kauniin lauseen soisin olevan koulumaailman realiteetti.
Käyttäytymisen, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen haasteet ovat kenties koulujen ja oppilaitosten arkea eniten koetteleva rasite, jos opettajilta kysytään. Muun muassa luokkakokojen kasvun myötä kaivataan keinoja ja menetelmiä työrauhaongelmien selättämiseen yksilön, ryhmän ja koko kouluyhteisön tasolla. Kannatan teoksessa esiteltyjä huomioita siitä, että häiriökeskeisyydestä olisi siirryttävä korostamaan sosioemotionaalista pätevyyttä, taitavuutta ja vahvuuslähtöistä arviointia. Kirjassa vinkataan välineistä ja mittareista, joilla esimerkiksi erityisopettaja voi selvittää oppilaan käyttäytymisen ja tunne-elämän osaamisalueita, vahvuuksia ja kehitystarpeita. Arviointivälineiden avulla voidaan löytää ne tavoitteet, joihin lähdetään kehittymistarve kerrallaan etsimään pedagogisia ratkaisuja joko yksilölle, ryhmälle tai koko koululle.
Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena -teos korostaa useassa artikkelissa vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä. Koulussa opitaan akateemisia ja erilaisia kognitiivisia taitoja, mutta ennen kaikkea sosiaalisia taitoja. Kaikkein ratkaisevin tekijä on siis ihminen. Opettajan tulisi kyetä välittämään vuorovaikutuksen kautta lapselle ja nuorelle tunteen siitä, että häneen luotetaan ja hänen kykyihinsä uskotaan. Kaikkein haasteellisimmille nuorille on tärkeintä, että koulussa olisi ainakin yksi aikuinen, joka kuulee ja ymmärtää. Keskeistä on osoittaa olevansa nuoren puolella oleva aikuinen, joka rohkaisee nuorta kohtaamaan oman itsensä ja tilanteensa rehellisesti ja pitää toivon näkökulmaa yllä.
Suosittelen tarttumaan tähän kirjaan, jos olet kiinnostunut ohjauksen näkökulmasta, vahvuuksista ja motivoinnista sekä haastavasti käyttäytyvistä oppilaista. Kirja sopii erityisen hyvin moniammatillisen näkökulmansa vuoksi erityisopettajille, opoille ja muille yläkoulussa tai toisella asteella työskenteleville kasvatusalan ammattilaisille.
Seuraavan vanhan kasvatusneuvon myötä toivon kaikille miellyttävää lukukokemusta kirjan parissa;
”Lapsi tarvitsee eniten aikuista silloin, kun hän käyttäytyy vähiten rakastettavasti.”
Tiina IsosaariMetsäkylän Yhtenäiskoulussa Ylöjärvellä työskentelevä laaja-alainen erityisopettaja, jonka työnsarkaan kuuluu sekä ylä- että alakoululaisten kanssa toimiminen suurella sydämellä.
Tilaa Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena -kirja
Takaisin kirjablogi -listaukseen>>