Tweet

Tiia Trogen käsittelee positiivisen kasvatuksen teemaa lempeällä ja selkeällä otteella kirjassaan Positiivinen kasvatus

Mitä on positiivinen kasvatus? Mitä ajatuksia se herättää sinussa? Tiia Trogen käsittelee positiivisen kasvatuksen teemaa lempeällä ja selkeällä otteella kirjassaan ”Positiivinen kasvatus”. Kirjan keskeisenä sanomana on kohdata lapsen tunteet, ajatukset ja käytös keskustelevalla otteella komentamisen sijaan. Tarkoituksena on hyväksyä lapsi kaikkine puolineen ja kohdata hänen omana itsenään. Avoin, hyväksyvä ja lempeä ote lapsen kohtaamisessa on tärkeää, jotta kasvava lapsi tuntee tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Hyväksynnän myötä omia tunteita, tekoja ja toimintaa on helpompi pohtia yhdessä aikuisen kanssa.

Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään kepin antamisen sijaan oppimista ja empatiakasvatusta. Aiemmin kasvatus on osittain perustunut pelolla kasvattamiseen ja rangaistuksiin, eikä kasvatukseen ole välttämättä sisältynyt juurikaan positiivista otetta. Luku johdattelee hyvin pelolla kasvattamisen vaikutuksista kohti positiivisen kasvatuksen merkitystä. Luvussa tiivistetään ”positiivisen kasvatuksen talo” -kuvan avulla, kuinka kasvatuksella luodaan hyvä perusta lapsen kasvulla ja kehitykselle. Monia talon ominaisuuksia voisi pitää jopa itsestään selvinä, mutta pointti onkin siinä, kuinka ne arjessa aidosti toteutuvat. Monia näitä ominaisuuksia tulee tarkasteltua pinnalliselta tasolta, mutta on tärkeää osata yhdistää ominaisuus käytökseen ja sen myötä ymmärtää käytöstä paremmin — ja saada työkaluja arkeen lapsen kanssa. Trogen pureutuukin seuraavissa osissa tarkemmin mm. siihen, mitä ovat tietoisuus- ja ajattelutaidot, kasvun asenne, resilienssi eli toipumiskyky ja positiiviset rajat.

Toinen osa sisältää viisi pilaria, jotka auttavat kasvattajaa kohtaamaan lapsen, hyväksymään hänet ja luomaan yhteyden lapseen. Pilarit — yhteys, kunnioitus, ennakointi, empaattinen johtajuus, positiiviset rajat — kuulostavat melko itsestään selviltä. Kuitenkin nämäkin taidot voivat ilmetä aikuisen käytöksessä hyvin vaihtelevin tavoin arjen kiireessä. Kiirettä kuvaavat usein sanat mm. vauhti, tekeminen, tohina, toiminta sekä ”juosta pää kolmantena”. Kun aikuinen toimii ja tuntee näin, hänelle ei jää aikaa ja läsnäoloa aidosti kohdata lasta, lapsen ajatuksia, tunteita ja käytöstä. Sen sijaan aikuinen usein komentaa lasta ja haluaa lapsen toimivan komennon mukaisesti, joka ei välttämättä taas auta lasta itseään käsittelemään asiaa ja kehittymään sen suhteen. Joskus kiire ja komentaminen ovat pakon sanelemia, mutta ne eivät saisi toistua tai tulla osaksi rutiinista arkea. Pilareita käsitellään monipuolisella tavalla ja esimerkkien avulla.

Kolmannessa osassa käydään läpi erilaisia hyvinvointitaitoja ja niiden osuutta positiivisessa kasvatuksessa. Jälleen arjen käsitteitä käsitellään pintaa syvemmin. Hyvinvointitaitojen aito ymmärtäminen arjessa, lapsessa ja itsessä on merkityksellistä. Kirjassa ja tässä osassa onkin parasta, että Trogen haastaa lempeällä otteella myös lukijan miettimään omia luonteenvahvuuksiaan, ajattelutaitojaan ja asennetta kasvuun sekä kuinka nämä näkyvät lukijan omassa elämässä. Mielestäni muutos omaan asenteeseen ja käyttäytymiseen sekä mahdollisuus kehittymiseen lähtee nimenomaan omien ajatus- ja käyttäytymismallien havainnoinnista ja pohdinnasta. Positiivisen kasvatuksen kokonaisuus koostuu sekä lapsen kohtaamisesta että aikuisen itsensä ja oman käyttäytymisensä ymmärtämisestä.

Viimeisessä neljännessä osassa käsitellään ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumista 0—5 askeleen avulla. Olennaisena tavoitteena on — positiivisen avulla - kasvattaa ja opettaa lapsi ymmärtämään itse omaa ajatteluaan ja käytöstään. Askelten avulla aikuinen pystyy auttamaan lasta havaitsemaan ja ymmärtämään näitä asioita. Trogen käsittelee askel askeleelta, kuinka tilanteeseen puututaan, harjoitellaan itsesäätelyä, annetaan empatiaa, mietitään, kuunnellaan ja pohditaan ratkaisua. Lopuksi käyttäytymiseen puuttuminen tiivistetään ratkaisujen työkalupakiksi. Tässä osassa parasta ovat konkreettiset neuvot ja esimerkit, joiden avulla aikuinen pystyy kohtaamaan lapsen, ymmärtämään lasta, puuttumaan ei-toivottuun käytökseen — ja saa myös työkaluja auttaakseen lasta.

Kirjan vinkit sopivat kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville — miksei jopa aikuisillekin. Kuitenkin jokaisella ihmisellä on tarve tulla nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi. Myös vanhemmille tämä on erinomainen opas oman lapsen kohtaamiseen ja yhdessä kasvamiseen. Kirjan luettuaan lukija pystyy pohtimaan, kuinka kohtaa tai haluaisi kohta erilaisia ihmisiä sekä auttaa heitä positiivisen avulla eteenpäin. Useat harjoitukset auttavat lukijaa paneutumaan lukemaansa ja käsittelemään, mitä teoria tarkoittaisi käytännössä omalla kohdalla. Runsaat esimerkit tekstissä tuovat konkreettisia näkökulmia ymmärtää erilaista käytöstä ja kuinka siihen kannattaa puuttua. Kirja sisältää myös useita lyhyitä lainauksia (”quote”), jotka viisaasti tiivistävät teeman yhteen lauseeseen. ”Positiivinen kasvatus” -kirja on erittäin selkeällä ja varmalla otteella kirjoitettu teos, josta välittyy lempeys positiivisen kasvatuksen tärkeyteen. Suosittelen jokaista lukemaan tämän!

Kirjoittaja:
Iiris Maalo
äiti ja kouluttaja

TUTUSTU LISÄÄ.