Hyvä pedagoginen kirjaaminen toimii parhaimmillaan työn tukena ja takaa oppijalle huolellisesti suunnitellun opetuksen ja tuen.
Pedagogiset asiakirjat ovat kiinteä osa kaikkien kasvatusalan ammattilaisten työtä kaikissa oppijan koulutuspolun vaiheissa. Samalla ne ovat usein haastavaksi koettu ja joskus jopa opetuksesta irrallinen osa työtä.
Asiakirjat luovat perustaa opetuksen järjestämiselle sekä ohjaavat tuen käytäntöjä. Ne myös muovaavat oppijoista rakentuvaa kuvaa.
Mitä hyvä pedagoginen kirjaaminen on? Millaiset kirjaamiskäytänteet toimivat oppijan tukena ja äänenä? Miten dokumentointi voi puolestaan auttaa kasvatus- ja opetustyön ammattilaista?
Kirja kokoaa sekä tutkimustietoa että käytännön esimerkkejä hyvästä pedagogisesta kirjoittamisesta ja dokumentoinnista. Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella työskenteleville opettajille ja muulle henkilökunnalle sekä vanhemmille. Se sopii hyvin myös oppikirjaksi alan oppilaitoksiin.
Kirjaamisessa on kyse siitä, mitä asiakirjoihin kirjataan ja miten kirjaamista tehdään. Kirjamme keskeinen sisältö on yhtäältä kirjaamista ja dokumentaatiota koskevan ymmärryksen rakentamisessa sekä toisaalta konkreettisten kirjaamisen tapojen tutkimusperustaisten käytäntöjen ohjeistamisessa.
Parhaimmillaan pedagogiset asiakirjat muodostavat oppijan mukana kulkevan tietovarannon, joka auttaa oppijan kanssa työskenteleviä ammattilaisia suunnittelemaan opetusta ja tukea tarkoituksenmukaisella tavalla myös aiempien vuosien ja ammattilaisten tekemien havaintojen ja päätelmien pohjalta.
PsT, dosentti Maarit Alasuutari työskentelee varhaiskasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hänen tutkimusintressinsä ovat kohdistuneet muun muassa dokumentaatioon varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja yksilöllisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä vanhempien ja kasvattajien yhteistyöhön.
KT, VEO Noora Heiskanen työskentelee yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolla. Hän tutkii erityisesti varhaiserityiskasvatukseen liittyviä teemoja, kuten tuen suunnittelua, dokumentointia ja arviointia, lasten käyttäytymisen tukemista ja osallisuutta.
KT, EO Anja Rantala on toiminut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajana sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen ja yliopiston lehtorina. Hänen opetus- ja tutkimustyönsä keskeisenä teemana on ollut perheiden ja ammattilaisten yhteistyö.
KT, dosentti Tanja Vehkakoski työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hän on tutkinut ammatillisessa kielenkäytössä lapselle rakentuvia merkityksiä, luokkahuonevuorovaikutusta ja esi- ja perusopetuksessa laadittujen kolmiportaisen tuen asiakirjojen kirjaamiskäytäntöjä.