Merja Tompuri

Lapsen voimavarat

Tunnista kuormitus ja tue toimintaa

Hyvinvoiva lapsi on touhukas, utelias ja valmis opettelemaan uutta. Hänellä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja kokea onnistumisia siinä, mitä hän tekee.

Kenellä tahansa lapsella voi olla joskus vaikeuksia osallistua toimintaan, suoriutua arjen tehtävistä ja oppia uutta. Aikuisen tehtävänä on luoda jokaisen lapsen toimintaa tukevat olosuhteet ja sen myötä vahvistaa oppimista, kehittymistä ja hyvinvointia.

Lapsen voimavarat kertoo, miten kasvattaja voi tunnistaa lapsen kuormituksen, tukea lasta eri tilanteissa ja etsiä yhdessä lapsen kanssa sopivia keinoja osallistua arjen toimiin. Mukana on runsaasti vinkkejä arjen tilanteisiin sekä useita tehtävä- ja lomakepohjia.

Vaikka tämä kirja käsittelee sitä, miten aikuiset voivat tukea lasta, käytännössä kaikki esitetyt keinot toimivat myös aikuisille.

Otteita kirjasta:

Antaakseen lapselle juuri sopivaa tukea aikuisen tulee tunnistaa ero lauseiden ”en halua”, ”en tiedä, miten”, ”en pysty” ja ”en jaksa” välillä. Kaikki ne viittaavat erilaisiin tekemisen esteisiin, nimittäin tahtoon, tietoon, taitoon ja energiaan. Jokainen näistä esteistä ohjaa kasvattajaa käyttämään juuri tilanteeseen sopivia tuen muotoja.

— — —

Toimintaan osallistuminen onnistuu vain, jos ihmisen voimavarat ja tekemisen vaatimukset ovat sopusoinnussa toistensa kanssa. Lapsi ei voi pyöräillä itsenäisesti kouluun, jos hän ei osaa noudattaa liikennesääntöjä, eikä pyöräilevä aikuinen voi suoriutua sadan kilometrin lenkistä, jos hänen kuntonsa on päässyt vuosien varrella pahoin rapistumaan.

Osallistumisen ongelmia voidaan ratkaista ennakoiden niin, että osallistuminen voi onnistua esteistä huolimatta. Ennakointi tapahtuu muuttamalla toimintaa, vaikuttamalla ympäristöön sekä vahvistamalla ihmisen voimavaroja. Lapsen koulumatka voisi onnistua vaikkapa vaihtamalla pyöräily kävelyyn, pyöräilemällä aikuisen kanssa, harjoittelemalla turvallista kulkemista tai vaihtamalla suorin pyöräilyreitti turvallisemmaksi kiertotieksi. Aikuisen ongelma voisi rat- keta taas vuokraamalla sähköpyörä, yöpymällä matkan varrella tai lyhentämällä reittiä.

— — —

Lapselta — kuten meiltä aikuisiltakin — voi helposti mennä sekaisin se, mitä hän haluaa ja mitä hän tarvitsee. Haluaminen täyttää sananmukaisesti mielihaluja. Mielihalut antavat yleensä nopeaa tyydytystä, mutta niiden mukaan toimiminen voi olla pitkällä aikavälillä hyvinvointia vähentävää. Mielihalut voivat saada ihmisen syömään epäterveellisesti, valvomaan nukkumisen sijaan tai lösähtämään sohvalle silloin kun keho ­ janoaa liikettä.

Lapsi voi esimerkiksi sanoa: ”Haluan pelata puhelimella ennen läksyjä, sillä minulla on kurja olo. Koulupäivä oli ihan kamala, kokeet ja kaikki.” Lapsi on asiassaan oikeilla jäljillä, sillä monet ruutupelit saavat ihmisessä aikaan hyvänolon tunnetta tuottavan dopamiiniryöpyn. Aivojen ponnistelua vaativa pelaaminen ei liene tässä tilanteessa kuitenkaan paras ratkaisu, sillä se voi pitää yllä aivojen ylivirittyneisyyttä. Pelaamisen vaikutus on ainakin osittain päinvastainen kuin se, mitä lapsi todellisuudessa tarvitsee.

Aiheita:
Auta rakentamaan uusia tapoja
Vahvista tekemisen taitoa
Ennakoi toiminnan onnistuminen
Tue toiminnan aloittamista ja loppuunsaattamista
Tunnista lapsen liiallinen kuormitus
Vaikuta lapsen kuormitukseen
Vaikuta haastaviin arjen tilanteisiin
Käytä kanssasäätelyn ja itsesäätelyn keinoja

Esimerkkejä liitteistä:
Lapsen voimavarataulukko
Opas Houkkukoukun voittamiseen
Mikä minua kuormittaa? -kortit
Palautumisen neliapila
Vuorovaikutuksen työkalu (SOCCS)
Elämäni ruudun ulkopuolella
Mielen säätila -mittari

Näytesivu:



Merja Tompuri työskentelee lasten kuntoutuksen parissa. Hän on hankkinut täydennyskoulutusta muun muassa sensorisen integraation terapiasta, mindfulnessista ja psykofyysisestä toimintaterapiasta. Toimintaan osallistumisen tukeminen on olennainen osa hänen työtään lasten toimintaterapeuttina.