Tweet

 

Yhteistyö on voimaa

Iloisaa ja valoisaa alkanutta uutta vuotta! Vuoden ensimmäiseen tekstiin olen päättänyt koota erilaisia yhteistyöaiheisia koulujen ja luokkien toimintakulttuuriin pureutuvia teoksia. Opettajat ovat aina tekemisissä yksittäisten lasten ja nuorten lisäksi erilaisten ryhmien kanssa, ja ryhmän hyvinvoinnista huolehtiminen on mielestäni ensiluokkaisen tärkeää. Lisäksi on tietenkin tärkeää, että ryhmän jäsenet oppivat toimimaan yhteistyössä toistensa kanssa.

Yksilöllinen oppiminen on ollut viime aikoina kovasti pinnalla ja myös uusi opetussuunnitelma painottaa jokaisen mahdollisuutta oppia ja edetä omalla tavallaan ja tasollaan. Pidän tärkeänä, että yksilöllisyyden rinnalla muistettaisiin korostaa myös yhteisöllisyyttä, yhteistoiminnallisuutta ja yhteistyötaitojen harjoittelua osana toimivaa koulukulttuuria. Yhteistyötaidot ovat väistämättä keskeisiä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, joita voi ja pitää ehdottomasti harjoitella. Uskon, että yhdistelemällä sopivassa määrin yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä, paranee myös kouluviihtyvyys merkittävästi.

Uuden lukukauden alku on aina ryhmäyttämistä ja ryhmän toiminnan tarkastelua ajatellen tärkeä hetki. Opella on tärkeä rooli arjen käynnistämisessä ja luokan toimintakulttuurin muovaamisessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Toivon, että tähän kirjoitukseeni valitsemistani kirjoista voisi olla apua näihin arjen tilanteisiin kaikille lomalta palanneille ja toivottavasti hyvin levänneille opeille.

Ilo toimintakulttuurin perustaksi

Suosittelen: Timo Jantunen — Rauno Haapaniemi: Iloa Kouluun — Avaimia kouluviihtyvyyteen

Vuoden 2016 lopuksi pääsimme jälleen ihastelemaan ja vihastelemaan julkaistuja PISA-tuloksia. Suomalaiset nuoret ovat edustaneet maamme koulutusosaamista upealla tavalla kerta toisensa jälkeen. PISA-tulosten rinnalla muistetaan myös keskustella kouluviihtyvyydestä, joka tuntuu vuosi toisensa jälkeen olevan aihe huolelle. Miten koulusta voitaisiin tehdä paikka, jossa viihdyttäisiin? Mielestäni koulusta tulisi lähtökohtaisesti tehdä paikka, jossa jokaisella on turvallinen ja hyvä olla. Tämän jälkeen kouluun pitäisi yrittää tuoda elämän maku. Koulua ei käydä koulua eikä elämää varten. Koulu on elämää.

Uusi opetussuunnitelma haastaa koulujen toimintakulttuurit muovautumisprosessiin. Iloa kouluun on oiva ja kattava teos, joka tarjoaa paljon pohdittavaa kaikille koulutyön parissa työskenteleville. Kirjan kirjoittajat Timo Jantunen ja Rauno Haapaniemi ovat elämäntyönsä opetusalalla tehneitä rautaisia ammattilaisia ja ajattelijoita. Kirja jaksottuu heidän omien esimerkkiensä kautta ja pitää näin lukijan hyvin otteessaan. Kirja kietoutuu mielestäni jokaiselle opelle hyödyllisten pohdiskeltavien aiheiden ympärille ja rakentaa kokonaisuudessaan kuvan toimintakulttuurista, josta huokuu vilpitön ja aito ilo.

Luokanopettajille käsikirjastoon

Suosittelen:

Timo Saloviita: Työrauha luokkaan — Löydä omat toimintamallisi

Timo Saloviita: Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus

Timo Saloviidan teokset Työrauha luokkaan ja Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus ovat olleet perinteisellä kesälomalukemiston listallani viimeiset kahdeksan vuotta. Nämä kaksi teosta ovat tukeneet minua opettajuudessani ja auttaneet muovaamaan itselleni ja omiin luokkiini soveltuvia rutiineja. Opiskeluaikanani sain osallistua Timo Saloviidan pitämille kursseille, joista minulle jäi päällimmäisenä mieleen kaksi asiaa:

luokassa pitää olla yhdessä muodostetut säännöt ja lapsilta pitää muistaa jaksaa aina kysellä kuulumisia.

Näillä kahdella ohjeella olen pärjännyt pitkälle omassa työssäni, niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin.

Työrauha luokkaan -teos herättelee opettajan pohtimaan omaa tapaansa ylläpitää luokan toimintakulttuuria. Pohdinnan alaiseksi päätyy myös se, millainen on oma auktoriteetti ja miten sitä voi muovata. Kirja antaa myös välineitä ja vinkkejä ylläpitää ja edesauttaa hyvän ja turvallisen oppimisilmapiirin luomista. Erityisen hyviä huomioita kirjassa on tehty kouluvuoden aloituksen tärkeydestä siihen liittyvien rutiinien muodostamisen näkökulmasta. Nämä huomiot soveltuvat mielestäni myös jokaisen lukukauden alkuun, joten näin uuden lukukauden ensimetreillä suosittelen ehdottomasti tutustumaan tähän kirjaan. Konkreettisista vinkeistä olen itse opetuksessani testannut esimerkiksi liikennevaloja, sammuttamista ja minä-viestintää.

Timo Saloviidan toinen klassikko Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus on puolestaan teos, joka johdattelee kattavasti ryhmien ja ryhmätyön maailmaan. Kirja avaa ja selkeyttää yhteistoiminnallisen oppimisen käsitettä. On tärkeää huomata, että yhteistoiminnallinen oppiminen on systemaattinen toimintamalli, jolla luokan arkea on mahdollista pyörittää. Se eroaa perinteisestä ryhmätyöajatuksesta huomattavasti. Yhteistoiminnallinen oppiminen sitouttaa ja osallistaa lapset oman ja muiden oppimisen eteen työskentelyyn.

Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus on teos, joka sai minut aikoinaan ideoimaan omaan opetukseeni tiimioppimisen mallin. Toteutin tiimioppimista edellisen luokkani kanssa neljän vuoden ajan, ja uskallan todeta, että tämä rikasti luokan toimintakulttuuria merkittävästi. Luokassamme toimivat yhteistoiminnalliset tiimit, jotka suorittivat erilaisia tiimitehtäviä ja keräsivät leikkimieliseen hymiöpottiinsa hymiöitä. Saamani palautteen mukaan lapset tykkäsivät kovasti tiimityöstä, ja huomasin kuudennella luokalla, miten upeasti lapset olivat oppineet yhteistyötaitoja. Mielestäni hyvä ammattikirjallisuuden kirja on sellainen, joka haastaa opettajan ideoimaan ja soveltamaan lukemaansa. Saloviidan kirja on onnistunut tässä täydellisesti!


Timo Saloviidan oppien mukaisesti olen tehnyt joka kouluvuoden alussa luokkieni kanssa yhdessä säännöt. Säännöt on tehty yhteistoiminnallisesti. Sääntöjä saa olla enintään viisi ja niiden tulee olla ilmaistu positiivisessa muodossa. Kuvassa erään yhteistoiminnallisen tiimin syksyllä ehdottamat säännöt sekä kaikkien tiimien ehdotusten pohjalta laaditut ja yhdessä allekirjoitetut viralliset luokan säännöt. Myös liikennevalot ovat päässeet kuvaan.

Yhteispeliä

Suosittelen:

Mikko Kampman — Tytti Solantaus — Niina Anttila — Tiina Ojala — Päivi Santalahti & työryhmä: Yhteispeli koulussa — Opas hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen

Kyllikki Kerola — Sari Kujanpää — Anja Kallio: Ihmiseltä ihmiselle — Sosiaaliset taidot — Harjoituksia lapsille, nuorille ja aikuisille

Työskennellessäni Ylöjärven kaupungilla, sain olla osallisena seuraamassa Yhteispeli-hankkeen kehittämistä ja kehittymistä. Yhteispeli-hankkeen ajatuksena on kehittää ja harjoituttaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yhteispelin ajatus yltää luokkahuoneista myös koko kouluyhteisön tasolle ja tarjoaa malleja esimerkiksi koulun YT-ajan järjestämiselle ja vanhempainilloille.

Yhteispeli-hanke on päätynyt kansien väliin teoksessa Yhteispeli koulussa — Opas hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Teos on selkeä ja helppolukuinen. Se tarjoaa suoria vinkkejä ja malleja vietäväksi omaan opetukseen. Erityisen hyviä vinkit ovat sen vuoksi, että ne on suunniteltu lapsilähtöisesti, ja tämän huomaa jo ohjeistuksissa. Pidän itse paljon siitä, että Yhteispeli-hankkeessa on otettu tavoitteeksi muovata luokan toimintakulttuuria pysyvästi helposti osaksi arkea otettavilla tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavilla toimintamalleilla. Nämä mallit ovat myös helposti sovellettavissa ja kirjasta voi napata luokkatyöhön myös arkea ilahduttamaan pieniä maistiaisia kokonaisuudesta.

Sosiaalisisten taitojen harjoittelemisesta puhutaan paljon. Jokainen ope varmasti tietää, mitä ne ovat, mutta olen itse kaivannut jotakin selkeää lapsilähtöistä materiaalia niiden läpikäymiseen luokissa. Ihmiseltä ihmiselle — Sosiaaliset taidot on hyvä teos tätä varten. Kirja sisältää 93 erilaista nimettyä sosiaalista taitoa, joista jokainen on eritelty omalle aukeamalle. Jokaisesta sosiaalisesta taidosta on selkeä kuva, keskustelua virittäviä kysymyksiä, harjoituksia ja lisätietoja. Olen aina ajatellut, että erilaisia tilanteita tulee sanoittaa lasten kanssa aktiivisesti, jotta oppimista ja erityisesti ajattelun taitojen kehittymistä voi tapahtua. Tämä kirja tulee olemaan jatkossa ehdottomasti mukana opetuksessani, sillä se tarjoaa hyvät lähtökohdat juuri erilaisten tilanteiden sanoittamiselle.

Ryhmille puuhaa

Suosittelen:

Juho Norrena (toim.): Ryhmä oppimaan! — Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä

Jukka Kataja — Timo Jaakkola — Jarmo Liukkonen: Ryhmä liikkeelle! — Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi

Erilaisia käytännön ryhmätyövinkkejä ja ryhmäharjoituksia sisältäviä teoksia on iloksemme ilmestynyt jo paljon. Valitsin näistä omaan lukutestiini mielestäni omalla tavallaan ajankohtaisimmat ja käytännönläheisimmät teokset. Juho Norrenan toimittama Ryhmä oppimaan! — Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä teos lähestyy yhteistyötä tehtäväkehysajattelun kautta. Tehtäväkehysajattelu limittyy mielestäni mukavasti uuden opetussuunnitelman monialaisten oppimiskokonaisuuksien kanssa. Kirjassa on esitelty valmiita teemoittain ajateltuja kokonaisuuksia, joita on helppo ottaa vaikkapa sellaisenaan käyttöön omaan luokkaan.

Kirjan oma suosikkini on hyvin pohdittu tehtäväkehykseen yhdistyvä arviointi. Arviointivinkit tarjoavat uudenlaisia ja juuri uuden opetussuunnitelman mukaisia tapoja arvioida oppimista ja osaamista. Kirjan liitteenä on myös mainio ja kattava arviointilomake, jota olen ennättänyt käyttää omassa työssäni apuna jo useasti. Ryhmien toiminnan ohjaamiseen liittyen Norrena esittelee toimittamassaan teoksessa myös mallin Luottamuksen kehästä, jota ennätin kokeilla luokkani kanssa. Totesin Luottamuksen kehän käyttöarvon erittäin hyödylliseksi. Suosittelen ehdottomasti perehtymään käytäntöön kirjan avulla!


Luottamuksen kehän avulla on mahdollista osoittaa lapsille ja ryhmille esimerkiksi omatoimisuuden ja työskentelypaikkojen valinnan mahdollisuuksia. Kehä on sovellettavissa moneen tilanteeseen ja sen avulla on mahdollista myös keskustella luottamuksen tärkeydestä jatkuvana osana arkea. Kuvassa näkyvät nimet ovat kuvitteellisia.

Ryhmä liikkeelle! — Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi on puolestaan teos, jossa riittää ryhmäharjoituksia eri aihealueista useammaksi lukuvuodeksi. Suosittelen teosta näiden käytännön vinkkien lisäksi myös sen vuoksi, että teos pureutuu teoriaosuudessaan ryhmään ilmiönä. Olen aina pitänyt open tärkeimpänä taitona kykyä ohjata ryhmää. Tämä vaatii tietoa ryhmästä juurikin ilmiönä ja siitä, miten ryhmät toimivat ja millaisia lieveilmiöitä niihin liittyy. Kirjan liiteosiossa on myös mainio sovellettavissa oleva lomake ryhmän roolien kartoittamiseen. Olen käyttänyt omien luokkieni roolituksen havainnoimisessa sosiogrammeja, ja aion tulevaisuudessa ehdottomasti kokeilla myös kirjan tarjoaman liitteen soveltamista.

Toivon, että näillä vinkeillä saamme uuden vuoden yhdessä käyntiin tavoitteenamme luoda ilon kulttuuri jokaiseen suomalaiseen kouluun. Seuraavalla kerralla kirjoittelen mm. siitä, miten matikkanälkä kasvaa syödessä. Iloa arkeen kaikille opeille ympäri maan!

Anna Vehkala


Kirjoittaja on saanut käyttönsä puoleksi vuodeksi 1000 eurolla ammattikirjallisuutta.

Takaisin ensimmäiselle sivulle>>