Nuoruus on elämänvaiheena erityisen merkityksellinen. Silloin ihminen kiteytyy persoonana omaksi itsekseen niin hyvässä kuin pahassa. Kyse on niin ainutlaatuisesta tapahtumasta, että mukanaolo tässä vetää työn merkityksellisyydessä vertoja ihan varmasti kätilön ammatille. Ammatillisen opettajan työ ei ole mitä tahansa työtä, vaan sillä on erityinen merkitys.

Oletko vielä siinä ammatissa, jonka valitsit yhdeksännellä luokalla? Vai menitkö silloin lukioon, koska et ollut ihan varma, mitä haluaisit tehdä? Miten opiskelut yläkoulussa innostivat? Mitä mielessä pyöri? Miten meni, noin niin kuin omasta mielestä?

Taisin arvata oikein. Harva meistä on nuoruusiässä valmis päättämään, mitä tekee isona. Varmoille tapauksillekin on suotava mahdollisuus perääntyä tai vaihtaa suuntaa. Toiselle asteelle siirtyvistä suurin osa ajattelee mieluiten autoja, mopoja, ulkonäköä, sitä mitä joku sanoi tai jätti sanomatta, seksiä ja viikonloppuja. Kouluasiat eivät välttämättä ole prioriteettilistalla aina kärkipäässä, vaikka ne hoituisivatkin kaiken muun sivussa mallikkaasti. Näin kuuluu ollakin, jos ajatellaan kehityspsykologian lainalaisuuksia sekä nuoruutta elämänvaiheena.

Identiteettiä etsiessään jokainen nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että on arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Muuten kehitys tyssää ja pahoinvointi lisääntyy. Palautetta tulee laumalta, mutta aikuisen on oltava tässäkin kohtaa asialla. Mitä enemmän kyetään lähettämään nuorelle hyväksyvää signaalia, sitä vähemmän sitä on tarvetta hakea epämääräisiltä tahoilta.

Yksinkertaisesti: välitä, välitä, välitä!

Muista ainakin nämä:

— Haastavan käytöksen takana on aina ihminen.
— Käskemällä ei mikään ongelma lopu.
— Pidä erillään teko ja ihminen.
— Älä tuomitse.
— Välitä! Kysymättä jättäminenkin on teko.
— Kaikki tunteet eivät näy päällepäin.
— Ratkaisua kannattaa miettiä yhdessä. Meillä on yhteinen tavoite. Mikä mahtaisi toimia?
— Jos pyydät apua muilta ammattilaisilta, päättäkää, kenellä on kokonaisvastuu.
— Aina ei tarvitse hakea ratkaisua. Joskus pelkkä läsnäolo riittää.

Muokattu ote kirjasta:
Eeva-Mari Kallio
Amisopen käsikirja

Amisopen käsikirja on kirjoitettu päivittäisen työn tueksi jokaiselle ammatilliselle opettajalle. Teoksessa tarkastellaan muun muassa nuorten kohtaamista, vuorovaikutukseen ja ryhmään liittyviä kysymyksiä, motivaatiota, tavoitteiden asettamista, pedagogiikkaa sekä toimivien opetustilanteiden piirteitä.

Kirjan avulla avautuu mahdollisuus tukea oppimista sekä opiskelijan kasvua ja kehitystä. Pedagogiikan ja kasvatusajattelun hallinta ovat avaintekijöitä myös opettajan työn mielekkääseen tekemiseen ja työssä jaksamiseen.

Tutustu kirjaan lisää