Sulautettaessa positiivista pedagogiikkaa kouluarkeen annetaan sen lonkeroiden ulottua jokaiseen tilaan ja tilanteeseen koulussa.

Oppilaiden ja kollegoiden kanssa voidaan pohtia, miten positiivisen pedagogiikan eetoksen halutaan ilmenevän oppitunneilla, välitunneilla, koulun käytävillä, ruokailussa, aamunavauksissa, juhlissa, retkillä, kodin ja koulun yhteistyössä, arvioinnissa, henkilökunnan kokouksissa ja muissa koulutoiminnoissa.

Tärkeää on myös pohtia, miten se näkyy koulun visiossa tai toiminta-ajatuksessa ja miten koulun johtamiskulttuurilla voidaan tukea myönteisen ja voimavaraorientoituneen kouluyhteisön kehittymistä.

Entä miltä positiivinen koulu näyttää ulospäin: Voiko hyvinvoinnin ilmapiirin aistia jo astuessaan koulun ulko-ovesta sisään? Miten positiivinen koulu huomioi ympäröivän yhteisönsä?

Eliisa Leskisenojan Positiivisen pedagogiikan työkalupakista löytyy paljon ideoita toimeenpanoon. Mutta kannattaa huomioida ainakin seuraavia asioita:

• vaalitaan lämmintä, välittävää ja turvallista ilmapiiriä ja pidetään huolta jokaisesta kouluyhteisön jäsenestä

• ylläpidetään myönteistä perusvirettä ja keskitytään hyvään

• panostetaan myönteiseen vuorovaikutukseen: harjoitellaan myötätuntoa, kiitollisuutta ja anteeksiantamista

• viljellään myönteistä palautetta: kiitetään kaveria ja kollegaa

• huomioidaan onnistumisia ja huippuhetkiä aamunavauksissa tai muissa koulun yhteisissä tilanteissa

• järjestetään koulun toiminta niin, että jokainen kouluyhteisön jäsen saa päivittäin hyödyntää vahvuuksiaan

• vaalitaan kummi- ja tukioppilastoimintaa, mentorointia ja muita vertaistukimuotoja

• vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja tarjotaan heille aitoja osallistumismahdollisuuksia koulun päätöksenteossa

• aloitetaan oppitunnit mindfulness-tuokioilla

• harjoitellaan kerran viikossa koululounaalla tietoista syömistä ja ruuasta nautiskelua

• järjestetään oppilaille mahdollisuuksia hyväntekeväisyyteen ja auttamistyöhön

• rakennetaan käytävän seinälle iso Mikä meni hyvin? -taulu

• aloitetaan henkilökuntakokoukset onnistumisten, saavutusten ja kiitosten jakamisella

• annetaan palautetta kasvun asennetta hyödyntäen

• huolehditaan yhteisvoimin kouluympäristön esteettisyydestä ja viihtyisyydestä

• käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä ja huomioidaan arvioinnissa oppilaiden vahvuudet ja hyvinvointitaidot

• panostetaan myönteiseen ja dialogiseen kodin ja koulun yhteistyöhön ja osallistetaan vanhemmat lapsensa koulutyöhön.

Lähde: Eliisa Leskisenoja
Positiivisen pedagogiikan työkalupakki
PS-kustannus, 2017

TUTUSTU KIRJAAN LISÄÄ TÄSTÄ.