Arki rysähtää opettajan työssä silmille aika pian. Näin kävi myös Näkyväksi tekemisen taito -kirjan kirjoittajalle Katja Sutelalle. "Huomasin pian, että en osannut opettaa kaikkia oppilaita luokassani. Huomio oli pysäyttävä ja sai minut tuntemaan suurta epäpätevyyttä työssä, johon minulla oli kuitenkin asiaankuuluva koulutus." Enää ei ollut luokan takaosassa opiskelukavereiden kannustavia hymyjä eikä opetuksesta saanut ohjaavan opettajan reflektoivaa palautetta. Palautetta Katja kyllä sai oppilailta — aika suoraakin. Katja Sutelalle vuodet erityiskoulun musiikinopettajana muodostivat perusopinnot ihmisen kohtaamisesta. "Monet erityiskouluvuosieni aikana opitut pedagogiset keinot ovat käypiä myös muissa kasvatuksellisissa ja koulutuksellisissa ympäristöissä. Ihmisen näkyväksi tulemisen tarve on sama kaikkialla."

Kirjan tarkoitus on kertoa siitä, kuinka Katja on pyrkinyt osana musiikkikasvattajan työtään tekemään näkyväksi oppilaan osaamista ja ilmaisua. "Se on tapahtunut vuosikymmenten aikana monen yrityksen ja erehdyksen kautta", kertoo Katja kirjassaan. Kuinka monesti sinulla on esimerkiksi tällä viikolla pyörinyt päässä nämä kysymykset: Kuinka voin luoda oppimisympäristöstä sellaisen, että jokainen oppilas tuntisi olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi? Millainen rooli omilla tunteillani, empatiallani, eleilläni ja läsnäolollani on kohtaamisessa ja oppimisessa? Kohtaamisen tärkeydestä puhutaan väsymykseen asti, mutta kukaan ei ole ehkä kertonut sitä, miten olla kohtaava opettaja — sellainen joka näkee jokaisen oppilaan. Näkyväksi tekemisen taito vastaa tähän jakamalla opetusalan niin sanottua hiljaista tietoa.

Yksi opettajan ammattiin olennaisesti liittyvä haaste on saada näkyväksi ne oppilaat, jotka eivät tuo suuna päänä itseään esille, poikkeavat jollain tavalla totutusta tai vaikka vain kaipaavat turvallisen aikuisen huomiota. "Kuinka pystyn asettumaan suhteessa oppilaaseen niin, että pystyn näkemään oppilaan potentiaalin kaiken mahdollisen ulkoisen hämäyksen takaa?" kysyy Katja Sutela kirjassaan. Hän sanoo, että pelko naurunalaiseksi joutumisesta ja kiusatuksi tulemisesta pitää monenlaista osaamista ja tietämistä piilossa. "Tämä on puolestaan aiheuttanut sen, että uskallus huomioida itsensä ja toisensa keskeneräisenä, vaillinaisena ja aitona omana itsenään on vähentynyt."

Moninaisuuden ymmärtäminen omassa luokassa vaatii opettajalta paitsi asettumista oppilaan asemaan myös omien ennakkoluulojen tunnistamista ja niiden vuoksi tapahtuneiden erehdysten anteeksi pyytämistä. "Niin kaikissa tärkeissä ihmissuhteissa tehdään. Vaikka opettaja-oppilassuhde eroaa itselleni henkilökohtaisessa elämässä merkityksellisistä suhteista, vietän kuitenkin suuren osan päivästä oppilaiden kanssa. Suhde oppilaisiin on ammatillinen, mutta silti sekin voi olla välittävä. Toivon oppilaille hyvää ja koetan omalla työlläni edistää heidän oppimistaan ja kasvuaan ihmisenä. Siksi heidän sanomisillaan ja kommenteillaan on minulle merkitystä", sanoo Katja kirjassaan.

Hyvä kiertää ihmiseltä toiselle, ja opettajilla on erinomainen tilaisuus olla näkyväksi tekemisen kiertokulun liikkeellepanijoita ja vauhdittajia.

TILAA KIRJA TÄSTÄ.
JÄSENIEN OMA ILMAISWEBINAARI AIHEESTA.