Hyvinvoinnin opettaminen kouluissa on paitsi perusteltua myös nyky-yhteiskunnassamme välttämätöntä. On lohdutonta todeta, että hyvinvointitietoisuuden koko ajan kasvaessa on nuorten pahoinvointi maassamme ennätyslukemissa. Masennuksen, ahdistuksen tai muun mielenterveyden häiriön kanssa kamppailevia nuoria on niin paljon, että vain murto-osa heistä pystytään hoitamaan.

Opettamalla lapsille ja nuorille hyvinvointitaitoja voimme vahvistaa heidän omaa aktiivista toimijuuttaan hyvinvointinsa edistämisessä. Positiivisen kasvatuksen keinoin pystymme rakentamaan mieleltään vahvoja lapsia ja nuoria. Varustamme heidän voimavarareppunsa sellaisilla työkaluilla, joiden avulla he pystyvät kohtamaan entistä epävarmemman tulevaisuuden ja selviytymään voittajina eteen tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.

Myös koulunkäynnin näkökulmasta ponnistelut hyvinvoinnin edistämiseksi ovat varsin arvokkaita. Hyvinvoinnin opettaminen hyödyttää monin eri tavoin lasten ja nuorten akateemisten taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Lisäksi hyvinvointi edistää oppilaiden koulunkäyntiin kiinnittymistä, myönteistä koulukäyttäytymistä, kouluaktiviteetteihin osallistumista ja kestävien ihmissuhteiden solmimista kouluyhteisön sisällä.

Hyvinvointi ei kuitenkaan rakennu itsestään eikä edes laadukkaankaan koulunpidon kaupanpäällisenä. Edellä kuvattuun peilaten on kuitenkin päivänselvää, että juuri hyvinvoinnin suunnitelmalliseksi vahvistamiseksi meidän tulisi kasvatuksessa ensisijaisesti ponnistella. Kuten professori Seligman (2013) on todennut, hyvinvointi on jokaisen lapsen syntymäoikeus. Siihen pyrkimällä pystymme parhaiten tarjoamaan lapsille ja nuorille rakennusaineet hyvään ja täyteen elämään sekä kukoistamiseen parhaana versiona omasta itsestään. Näin ajatellen hyvinvointiopetukseen panostaminen on myös konkreettinen osoitus aidosta välittämisestä ja pedagogisesta rakkaudesta.

Neljä vinkkiä lisätä hyvinvointia koulussa:

1. Opeta tunnistamaan ja vaalimaan myönteisiä tunteita.

Myönteisillä tunteilla on suotuisia seurauksia oppilaiden käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin ja koulumenestykseen. Samalla on kuitenkin hyvin tähdellistä auttaa oppilaita ymmärtämään, että elääksemme hyvinvoivaa elämää meidän ei tarvitse olla jatkuvasti onnellisia. Täyteen ja rikkaaseen elämään kuuluvat yhtä lailla myös kielteiset tunteet eikä niitä tule paeta, pelätä tai tukahduttaa.

2. Vahvista oppilaiden sitoutumista tarjoamalla riittävää määrää älyllistä haastetta ja sosiaalista tukea.

Koulussa sitoutuminen tulee näkyviin oppilaan mielenkiintona, uteliaisuutena, uppoutumisena ja päättäväisenä tavoitteellisuutena. Sitoutuneet oppilaat ovat tarkkaavaisia, omistautuneita ja sinnikkäitä sekä pitävät oppimistehtäviä merkityksellisinä ja arvokkaina.

3. Nosta ihmissuhdetaidot oppimisen kohteeksi.

Ihmissuhteet ovat parasta lääkettä elämän vastoinkäymisissä. Osoittamalla ystävällisyyttä muita ihmisiä kohtaan voimme tehokkaasti kohentaa omaa hyvinvoinnin tasoamme.

4. Tarjoa oppilaille mahdollisuuksia kokea merkityksellisyyttä.

Koulussa merkityksellisyyden kokemuksia voidaan lisätä tarjoamalla oppilaille monenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Vahvoja merkityksellisyyden kokemuksia voidaan saada aikaan myös johdattamalla oppilaat tunnistamaan omat luonteenvahvuutensa ja hyödyntämään niitä itsensä ja muiden hyväksi.


Lähde:
Eliisa Leskisenoja artikkelissa PERMA-teoria hyvinvointiopetuksen kivijalkana kirjassa
Lotta Uusitalo (toim.)
Positiivisen psykologian voima

TILAA KIRJA.