Matemaattisiin ja kielellisiin oppimisvaikeuksiin vastaamiseen koulussa on selkeät käytänteet, mutta miten vastata huolta aiheuttaviin tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja tunnesäätelyn haasteisiin tai lisääntyneeseen ahdistukseen, kouluvastaisuuteen tai itsetunnon heikkouteen?

Toki myös näihin tarpeisiin on koulujen käytössä erilaisia keinoja, mutta uskallamme väittää, että juuri keinojen vähäisyys estää tarttumasta ongelmiin matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi ja aktiivisesti.

Työssämme kasvatusalan ammattilaisina olemme huomanneet, että oppimisen haasteita on syytä lähestyä mutkan kautta. Jos heti luokkaan tultuamme alamme harjoitella vaikeaa asiaa, jäävät oppimistulokset laihoiksi. Ensin täytyy luoda turvallinen työskentelyilmapiiri, sen jälkeen valaa uskoa oppilaan omaan osaamiseen ja mahdollisuuteen oppia uusia asioita ja vasta sitten voidaan tarttua varsinaiseen haasteeseen. Joskus käy myös niin, että kun ensimmäisiin askeleisiin on käytetty riittävästi aikaa, on oppimisen haasteet jo sillä selätetty.

Taide toimii hyvin pedagogisen tuen muotona. Se tarjoaa väylän kokemukselliseen oppimiseen ja taitojen harjoitteluun. Lisäksi se antaa oppilaille mahdollisuuden itsenäiseen toimijuuteen, kokonaisvaltaiseen keholliseen kokemuksellisuuteen, itsetunnon vahvistumiseen ja aktiiviseen ryhmän jäsenyyteen.

Taidelähtöiset menetelmät tukevat oppilaita koulussa jo sillä, että ne mahdollistavat opillisista tavoitteista vapaan taiteellisen tekemisen. Esimerkiksi tiedekasvatusverkoston johtaja, valtiotieteiden tohtori Maaria Linko (1998) on tutkimuksessaan todennut, että taiteen tekemisen kokemus on usein tekijälleen terapeuttista. Parhaimmillaan se eheyttää ja parantaa. Samalla se avaa uusia näkökulmia ja lisää itsetuntemusta.

Myös tekoprosessi itsessään tuottaa iloa ja nautintoa, kun tekemiseen uppoudutaan. Taiteen tekemisen ilo löytyy tekemisen funktioista, joita ovat esimerkiksi taiteen terapeuttisuus, syventynyt käsitys itsestä, mielenrauhan saavuttaminen ja erityisesti oman identiteetin työstäminen ja vahvistuminen itseään toteuttamalla. Kaikki tämä minänvahvistus luo pohjaa myös kognitiivisten oppimisen haasteiden kanssa painimiseen ja niistä selviämiseen.

Erilaisista haasteista kärsivät lapset hyötyvät erityisesti kouluympäristössä järjestettävistä taidelähtöisistä tuen ryhmistä. Toisin kuin toimiessaan aikuisen kanssa kahden kesken ryhmässä lapset joutuvat kohtaamaan omia haasteitaan ja harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan. Ryhmä nostaa esille odottamisen ja keskittymisen vaikeudet, häiriöherkkyyden sekä sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset haasteet. Toisaalta ryhmä tarjoaa tärkeää vertaistukea ja auttaa itsetunnon ja -tuntemuksen rakentamisessa. Oppilaiden on usein myös helpompi motivoitua ryhmätoimintaan. Lisäksi oppimisen tuen ryhmien tarjoaminen kouluympäristössä tukee opittujen taitojen siirtymistä ryhmätilanteista luokkatilanteisiin toisin kuin koulukontekstin ulkopuolella tapahtuva kuntouttaminen, jonka yhteyttä kouluelämään oppilaiden on usein hankala hahmottaa.

Taidelähtöiset menetelmät yhdistävät kokonaisvaltaisesti tekijän tiedon, taidon, tunteen ja tahdon, minkä vuoksi ne koetaan ja vastaanotetaan yleensä voimakkaasti. Menetelmissä käytetään erilaisia taiteenmuotoja tunteiden, muistojen, ajatusten ja ideoiden tutkimiseen, jäsentelyyn sekä ilmaisuun. Muun muassa taidepsykoterapeutti Susan Sweeney (2009) on todennut, että taidelähtöinen työskentely tarjoaa mahdollisuuden tutkia ja ymmärtää omia tunteitaan ja tuntemuksiaan, joiden sanallistaminen on vaikeaa esimerkiksi heikkojen kognitiivisten taitojen, iän tai traumaan liittyvien vahvojen tunteiden vuoksi. Taidelähtöisiä menetelmiä voidaankin pitää taiteen ja monitieteellisyyden varaan rakentuvina työkaluina, joita voi varsin monipuolisesti hyödyntää erilaisissa ja monimuotoisissa ryhmissä.

UUTUUSKIRJA

Maiju Multanen — Pia Angeria
Ryhmänluotsaaja
Matalan kynnyksen harjoitteita oppimisen ja hyvinvoinnin tueksi

Lasten ja nuorten lisääntynyt ahdistus, pahoinvointi, erilaiset nepsy-haasteet, poissaolot ja keskinäiset konfliktit ovat perustavanlaatuisesti muuttaneet koulun arkea. Ryhmänluotsaaja tarjoaa haasteiden voittamiseen uuden työtä rikastuttavan ja helpottavan lähestymistavan: toimintamallin, jossa oppilailla on mahdollisuus havainnoida ja reflektoida omia tunteitaan, haasteitaan ja voimavarojaan luovan, leikinomaisen toiminnan avulla.

Kirjassa kerrotaan, miten taidelähtöisiä menetelmiä voi tutkimustietoon nojaten käyttää oppimisen ja hyvinvoinnin tukena. Teos sisältää seitsemän valmista käytännön opetustyössä testattua harjoituskokonaisuutta, joista voi poimia myös yksittäisiä tehtäviä yksilön ja ryhmän tukemiseen sekä uusien käyttäytymis- ja suhtautumistapojen oppimiseen.

Lue kirjasta lisää