Kuvittele, että olet juuri saapunut junalla vieraaseen kaupunkiin.

Astut laiturille ja tähyilet ympärillesi. Mihin suuntaan pitäisi lähteä? Mukanasi on kaksi raskasta laukkua, joita ei tekisi mieli lähteä raahaamaan umpimähkään. Taputtelet taskuja etsien karttaa, johon määränpääsi on merkattu. Kauhistut, kun huomaat, ettei kartta olekaan enää taskusi pohjalla!

Mutta ei hätä ole tämän näköinen, ajattelet ja otat puhelimesi esille. Onhan sinulla sentään karttasovellus, vaikka et muistakaan tarkkaa osoitetta. Etköhän kuitenkin löytäisi kohteesi, kun yrität kartan avulla suunnistaa oikeaan suuntaan. Akku alkaa tosin olla jo huolestuttavan vähissä. Seuraava juna saapuu jo laiturille, ja sinun on pakko lähteä liikkeelle, jotta et jäisi ihmisvilinän jalkoihin. Alat kantaa laukkujasi suuntaan, jonka toivot olevan oikea.

Melkein tunnin verran kuljeksit kaduilla ja yrität ponnistella eteenpäin oikean suunnan löytämiseksi. Lopulta joudut tunnustamaan itsellesi, ettet tiedä lainkaan, missä olet tai minne olet matkalla. Alat jo lähes vaipua epätoivoon ja istahdat puiston penkille asiaa miettimään. Silloin toisesta taskustasi tipahtaa jotakin. Kartta, johon olit merkinnyt reitin perille ja jonka luulit kadottaneesi! Olit laittanut sen väärään taskuun etkä ollut tullut kokeilleeksi sieltä.

Olet tietysti väsyksissä pitkän taivalluksen jälkeen, mutta kun olet hetken saanut levähtää penkillä, pystyt taas jatkamaan matkaa — tällä kertaa tiedät, että suunta on oikea.

Silloin kun tavoitteet ovat selkeitä, suunnistaminen helpottuu. Tämä koskee vieraassa kaupungissa navigoimisen lisäksi tietysti muitakin elämän alueita — myös oppimista. Jos oppija ei tiedä, mitä häneltä odotetaan tai missä hän haluaa onnistua, jäävät myös onnistumiset ja edistysaskeleet helposti tunnistamatta. Aikaa ja ponnistelua voi kulua oppimisen kannalta epäolennaiseen, ja motivaatio saattaa heiketä. Tavoitteiden kirkastaminen sen sijaan auttaa kiinnittämään huomiota siihen, milloin etenemistä tapahtuu ja miten siihen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa — esimerkiksi harjoittelemalla onnistumisen kannalta keskeisiä taitoja tai pyytämällä apua silloin, kun kohtaa ylitsepääsemättömän esteen. Se auttaa fokusoitumaan ja lähtemään liikkeelle.

Tavoitetutkimuksen uranuurtajana tunnettu Edwin Locke aloitti uransa 1960-luvulla tutkimalla työntekijöiden motivaatiota. Locke huomasi tutkimuksissaan, että työntekijät motivoituvat paremmin, kun heidän työllään on selkeät tavoitteet ja heille tarjotaan oikeanlaista palautetta. Locken havaintojen perusteella ponnistelu tavoitteita kohti lisääntyy, kun tavoitteet ovat riittävän tarkasti määriteltyjä ja sopivan — mutta eivät liian — haastavia.

Tavoitteet tukevat oppimista ja siihen motivoitumista monella eri tavalla. Ne auttavat suuntaamaan huomiota edistymisen kannalta olennaisiin asioihin. Ne tuovat virtaa ja kasvattavat sinnikkyyttä työskennellä tavoitteiden eteen. Lisäksi ne ohjaavat oppijaa etsimään uusia keinoja ja luomaan suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähde: Minna Miao
Onnistuneen oppimisen lukuvuosi

TULE WEBINAARIIN KANSSAMME keskiviikkona 16.8.2023

Psykologi ja tietokirjailija Minna Miaon vetämässä webinaarissa kuulet kuinka tavoitteet tukevat oppimista ja siihen motivoitumista monella eri tavalla. Webinaari liittyy hänen juuri julkaistavaan kirjaansa Onnistuneen oppimisen lukuvuosi, jossa tavoitteiden selkeyttäminen on yksi voima onnistuneen oppimisen lukuvuoden takana.

Ilmoittaudu tästä